lauantai 27. syyskuuta 2014

Pandaäiti ja muut valvovat vanhemmat: toivoa on!

Katsoin juuri Ylen Puoli Seitsemän-nettijatkojen keskusteluohjelman, jossa oli mukana ihailemani lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sekä suosittu äitibloggari Elsa Heiko. Hieman sivuttiin myös pienten lasten vanhempien unihelvettiä, ja kuinka tuo vaihde voi jäädä päälle, vaikka lapsi jo nukkuisi hyvin. Ohjelman sketsihahmo Pandaäiti valvoi edelleen, vaikka lapsi oli ehtinyt jo armeijaikään.

Tämä oli oma kauhukuvanikin pitkään: olin varma, etten koskaan enää osaisi nukkua normaalisti, syvästi ja keskeytyksettä. Asiaa eivät helpottaneet joidenkin lapsensa jo aikuiseksi kasvattaneiden vanhempien kommentit siitä, että he säpsähtelevät edelleen hereille joka risauksesta.

Mutta toisin kävi. Tarvittiin kyllä aikaa ja minun puoleltani myös tosi paljon vaivaa, että unikuvio palautui hyvälle tolalle.

Törmäsin sattumalta kuvaan vuodelta 2011, josta uupumus paistaa selkeästi läpi pinnistetystä poseeraushymystä huolimatta. Järkyttävät silmäpussit ja turvonnut, punakka iho. Epämääräinen ryhti. Vieressä kolme vuotta vanhempi minä, yhtä lailla meikittä ja vastaheränneenä. Aika iso ero...

 

Haluan siis lahjoittaa toivonkipinän kaikille teille, jotka tällä hetkellä taistelette huonounisen lapsen kanssa. Siltähän se tuntuu - taistelulta vaikka nimenomaan pitäisi olla tiimi ja kaikessa samalla puolella kuin se rakkain olento maailmassa. Hyvät yöunet ovat kaikkien etu, ihan jokaisen tiiminjäsenen. Ja ne toteutuvat vielä, mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

Kaikessa lyhykäisyydessään minun selviytymisvinkkini on kaksiosainen:

HYVÄKSY TILANNE: Nyt on raastavan raskas elämänvaihe meneillään, eikä se helpota heti huomenna. Mieti, millä keinoin voit selvitä tästä parhaiten. Kun riittävä lepo ja sen myötä kenties kunnon liikuntakin on poissa yhtälöstä, panosta ruokavalioon (itselleni superfoodit olivat pelastava oljenkorsi), syvään hengittelyyn raikkaassa ilmassa, luontokokemuksiin (tutkitusti rauhoittavat ja lataavat elimistöä) sekä itsesi hemmotteluun (suklaa, kumppanin kainalo, hieronta, kosmetologi ym. Jos rahat eivät muuhun riitä, jo ihanalta tuoksuva suihkusampoo voi muuttaa fiiliksen kertaheitolla).

ÄLÄ HYVÄKSY TILANNETTA: Jos tilanne pitkittyy, selvitä miksi lapsi valvoo tai miksi omat unitottumukset eivät ota palautuakseen. Älä heitä rukkasia tiskiin. Hae sopivaa ratkaisua juuri teidän perheelle. Meidän kohdalla toimi Anna Wahlgrenin unikoulu asiantuntijan kuratoimana. Sitä ennen oltiin kokeiltu kaikkea kiintymysvanhemmuuden kikoista sairaalaunikouluun. Apua voi hakea tietysti neuvolasta ja vaikka MLL:n Vanhempainnetistä, keskustelupalstoilta ja kirjoista. Meikäläisen kirjahyllyyn päätyivät muun muassa seuraavat, hyvin erilaisia näkökulmia tarjoavat kirjat:

Toivotan voimia ja jaksamista. Paremmat ajat odottavat. Loppuun vielä ilahduttavan rehellinen ja toiveikas kirjoitus Puoli Seitsemän sivuilta: Yön pitkät tunnit.


Luonto parantaa, tutkitusti. Kun muuta ei jaksa, voi mennä edes hetkeksi metsään tai puistoon vaunukävelylle.
Kuva Espoon Luukista syyskuussa 2014.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti