tiistai 9. syyskuuta 2014

Uniko muka tärkeää? Kysytään tehokkuustohtorilta.

Ihminen on kehittänyt modernin, digitaalisen, tehokkuudessaan ällistyttävän maailman. Silti ja ennen kaikkea olemme biologisia olentoja, joilla on tietyt tarpeet, vahvuudet ja heikkoudet. Voisi sanoa, että evoluutio ei ole pysynyt tämän nopean kehityksen vauhdissa.

Näistä ajoista ei ole niin kauan kuin kuvittelemme. Kuva: Andrew Becraft

Muun muassa tästä keskustelin keväällä kirjansa julkaisseen "tehokkuustohtori" Sampo Sammaliston kanssa. Hän on taustaltaan geenitutkija, ja toimii nykyään myös yritysvalmentajana muiden töiden ohessa. Sampo käsittelee suositussa blogissaan erilaisia keinoja, joiden avulla tehdä asiat fiksummin ja tehokkaammin.

Olikin mielenkiintoista, että erityisesti näistä kahdesta näkökulmasta – tehokkuus ja ihmisen biologia – asioita tarkasteleva Sampo painotti unen merkitystä todella paljon. Hän kertoi tapaavansa työssään kiireisiä ihmisiä, jotka vakuuttavat tulevansa jatkuvasti toimeen vain 5–6 tunnen yöunilla. Biologille tämä ei välttämättä mene läpi: unentarve ei juurikaan vaihtele. Toki poikkeuksia on aina. Itsensä huijaaminen on kuitenkin huomattavasti yleisempää...

Eri asia tietysti on, puhutaanko hyvinvoinnista vai selviytymisestä. Ihminenhän pärjää vaikka minkälaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmat tai unettomuudesta kärsivät ihmiset pysyvät hengissä ja jopa toimintakykyisinä hyvin vähillä unimaileilla. Pointti onkin siinä, onko jatkuvasti liian vähän nukkuva ihminen vireä, aikaansaava ja mikä tärkeintä, hyvinvoiva? 

Niille, joilla uniasiat ovat priorisointilistan kärjessä, Sampolla on monia käytännön vinkkejä. Niitä löytyy hänen kirjastaan sekä blogistaan.

Minulle tärkein oivallus oli sinivalon vaikutus paitsi nukahtamiseen, myös unen laatuun ja päädyinkin tekemään aika ison muutoksen: vähensin radikaalisti ruutuaikaa iltaisin. Muutos on jäänyt pysyväksi. Yritän ajoittaa henkilökohtaiset konesessiot (kuten tämän blogin kirjoittamisen) viikonloppupäiville sekä 1–2 iltaan viikossa, ja silloinkin päästän näköpiiriini vain ruutuja, joissa pyörii sinivaloa leikkaava f.lux-sovellus. Se oli myöskin loistovinkki Sampolta!

Sinivalo sattuu silmiin. Kuva: PoL Úbeda Hervàs

Eikä tässä vielä kaikki: olen vienyt hifistelyn astetta pidemmälle. Parhaillaan minulla on testissä sinivaloa leikkaavat silmälasit. Näyttävät todella hölmöiltä, mutta mitäpä en tekisi hyvän asian puolesta. Kokeilusta raporttia myöhemmässä postauksessa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti