tiistai 30. syyskuuta 2014

Ihmeelliset sienet – ja miten ne liittyvät uneen

Sienisesonki käy todella kuumana. Pariin viime viikkoon on meikäläisellä mahtunut uusia löytöjä niin sienimetsällä kuin useammassa sieniaiheisessa tapahtumassa. Mikäs sen mukavampaa - suhtaudun sieniin samalla intohimolla kuin niin kutsuttuihin roskakaloihin (särki, lahna ja kumppanit). Molemmat erinomaiset ruoka-ainekset ovat törkeästi laiminlyötyjä. Olen luukuttanut näiden ekologisten ja herkullisten proteiininlähteiden puolesta kyllästymiseen asti.


Paniikki-MMS metsästä asiantuntevalle kaverille: Onhan tämä kehnäsieni? (Oli se.)
Näitä saatiin Espoon Luukista hyvä saalis.

Olikin kiva oppia, että sienillä on muitakin ulottuvuuksia: lääkinnällisiä nimittäin. Ja nyt ei puhuta tajunnan laajentamisesta tai muista shamanistitista kikkailuista, jotka olivat ainakin minulle se ensimmäinen mielleyhtymä. Vaan sairauksien ehkäisemisestä ja parantamisestakin.

Olet ehkä kuullut ainakin retrotrendikkäästä pakurista. Se on jo yltänyt superfood-friikkejä (ja pakuria perinteisesti käyttänyttä "vanhaa kansaa") laajempaan tietoisuuteen. Sienikuntaan kuuluu kuitenkin paljon muitakin terveyspommeja, joiden vaikutuksia paljastuu jatkuvasti lisää.

Pääsin kuuntelemaan intron aihepiiriin suoraan alan todellisilta eksperteiltä, eli Four Sigma Foodsin Lari Laurikkalalta ja Biohakkerien ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojalta heidän järjestämässään pressiaamussa. Keskustelun teemana oli vireystason nostaminen aamuisin ja toistaalta rauhoittaminen iltaa kohti, sieniä(kin) hyödyntäen. Mielenkiintoista infoa tuli paljon, mutta tiivistän oheen ne pointit, jotka jäivät minulle päällimmäisenä mieleen.

  • Sienten lääkinnällisessä käytössä ei ole mitään uutta
Meillä sienet nähdään nykyään elintarvikkeena ja muut käyttömahdollisuudet on aikojen saatossa unohdettu. Aasiassa sienten lääkinnällinen käyttö taas on arkipäivää, ja pääosa sieniin keskittyvästä tieteellisestä tutkimuksesta tehdään siellä. Suomalaisen Four Sigma Foodsinkin tuotanto on Kiinassa, josta löytyy paras osaaminen ja fasiliteetit.
  • Monet lääkkeet ovat sienijohdannaisia, esimerkiksi antibiootit
Vähintään 40 prosenttia farmaseuttisista lääkkeistä hyödyntää suoraan tai epäsuoraan sieniä. Sienistä keksittiin mm. vuonna 1928 penisilliini ja 1976 ensimmäinen statiinilääke, josta on arvioitu tulevan yksi maailman myydyimmistä lääkkeistä.
  • Sienet ovat hämmästyttävän fiksuja "kemistejä"
Ekosysteemin senioreihin kuuluvat sienet ovat olleet kuvioissa kasvi- ja eläinkuntaa pidempään. Niillä on siis ollut eniten aikaa kehittää sofistikoituneita henkiinjäämiskeinoja. Sienillä onkin lajityypistä riippuen antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia. Ja peräti antifungaalisia, eli ne osaavat puolustautua toisia sieniä, kuten candida-hiivasientä, vastaan. Näitä ominaisuuksia voimme myös me ihmiset hyödyntää.
  • On hyödyllisempää auttaa elimistöä fiksaamaan itse itseään kuin poistaa oire
Sienet ovat niin kutsuttuja adaptogeenejä, eli ne auttavat elimistöä sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen. Jos hermostuttaa, ne tasapainottavat, jos on nuutunut olo, ne auttavat jaksamaan. Rauhoittava lakkakääpä ei siis nukuta, kuten esimerkiksi melatoniini tai valeriaana, lääkkeistä puhumattakaan. Olen itse ehdottomasti sitä mieltä, että näiden vahvempien rohtojen käyttö on tietyissä tilanteissa perusteltua, enkä aio poistaa melatoniinipurkkia lääkekaapistani. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tällaisen synteettisen hormonin jatkuva käyttö häiritsee elimistön omaa ko. hormonin tuotantoa.
  • Hyvin(tai pahoin)vointi lähtee suolistosta 
Huokaus. Yleensä kun kerron Nukahtamo-blogistani, vastapuoli ilmoittautuu välittömästi uniongelmaiseksi. Yhtä lailla jos vaihdetaan sanaakaan ruokavaliosta, 90 prosentin varmuudella kuulen sanat "minulla on tosi usein vatsavaivoja". Kuka perustaisi suolistoblogin? Tarvetta olisi, vaikka aihe on vielä unettomuuttakin epäseksikkäämpi.  Mutta takaisin asiaan: 

Sienet sisältävät beetaglukaaneja, jotka vaikuttavat suotuisasti suoliston toimintaan. Vasta viime vuosina on alettu toden teolla tutkia, miten kokonaisvaltaisesti suoliston tila vaikuttaa hyvinvointiimme. Niinkutsuttu brain-gut (aivot-suolisto) -yhteys on yksi mielenkiintoisimmista tutkimusaiheista, mitä terveyteen liittyy. Etenkin, kun vatsavaivat ovat niin yleisiä! Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi tästä Psychology Today'n artikkelista.

Pakurikäävän kasvannainen - enpäs ollut ennen tällaista pidellytkään, saati bongannut koivun rungosta.
Lopuksi: Sienistä vain pakuri on ollut minulla säännöllisen epäsäännöllisessä käytössä muutamia vuosia. Nyt sain lisätietoa erityisesti lakkakäävästä eli reishistä, jonka vaikutus on rauhoittava ja tasapainotettava. Kotiinviemisiksi saadut annospussit tulevat testikäyttöön sekä itsellä että yhdellä tikkaremmiläiselläni. Reishistä siis raporttia myöhemmin!

2 kommenttia:

  1. Mulla on nyt paketiölinen reishiä kokeilussa. Oi, kun se auttaisi!

    VastaaPoista
  2. Toivotaan!!! Kerro sitten, huomaatko mitään vaikutuksia.

    VastaaPoista