lauantai 27. joulukuuta 2014

Rentoutusmenetelmät: suosikkityökaluni, olkaa hyvä!

Ah, joululoma! Kunnon lepoa ja rentoutumista piiiitkästä aikaa. Toivottavasti sinäkin olet päässyt jo vauhtiin akkujen lataamisessa ensi vuotta varten.

Keskuspuiston taikaa 27.12.2014.

Pienen joulutauon jälkeen Nukahtamo jatkaa rennosti, ihan kirjaimellisesti. Luvassa on rentoutumistekniikoita käsittelevä toivepostaus, jossa kerron muutamasta suosimastani sovelluksesta, audiosta ja kirjasta. Teen toki paljon harjoituksia ihan luomustikin eli ilman apuvälineitä. Näitä kokeilemalla jokainen voi kuitenkin saada juonesta kiinni vaikkei olisikaan erityistä meditaatio- tai joogataustaa.

Alkuun muutama sananen siitä, mitä rentoutuminen (yhtä lailla kuin nukahtaminen) aina edellyttää: hellittämistä. Rentoutumista ei voi tehdä, se tapahtuu. Rentoutumista ei voi käskeä paikalle, mutta sen voi kutsua kylään. Siksipä en voi luvata "toimivia", "tehokkaita" tai "varmoja" kikkoja rentoutumiseen. Mutta tiedän aika monta apuvälinettä, jotka houkuttelevat rentouden kylään niin viehättävästi, että sen on vaikea vastustaa :)

Tässä VIISI all-time suosikkiani:

1) Kristin Neff: Self-Compassion -harjoituskokonaisuus
Sopii erityisen hyvin, jos mielessä pyörivät huolet estävät relaamasta. 

Vuosi sitten haastattelin Aleksi Litovaaraa mindfulnessista, ja hän mainitsi myötätuntoharjoituksen tärkeyden itselleen. Aloin selvittää mistä on kysymys, ja löysin jonkin mutkan kautta amerikkalaisen professorin Kristin Neffin harjoituskokonaisuuden. Suosittelen lämpimästi ihan kaikille, elämänlaatua lisäämään erityisesti haastavissa elämänvaiheissa. Saatavilla iTunesista, nettisivulla kuunneltavissa valittuja paloja.

2) Mindfulness bell -sovellus
Miellyttävä muistutus siitä, että pitkin päivää kannattaa palauttaa itsensä siihen hetkeen jossa on.

Sointumaljan kumahdus herättää sinut haluamasi väliajoin pysähtymään, hengittämään syvään tai vaikkapa tekemään lyhyen meditaatioharjoituksen. Avokonttorissa voi aiheuttaa hilpeyttä tai kummastusta (sori työkaverit!).

3) Oiva-hyvinvointiohjelma
Runsas valikoima pieniä tiedonjyväsiä ja harjoituksia kuunneltavassa muodossa - suomeksi ja vieläpä ilmaiseksi.

VTT:n ja Jyväskylän yliopiston kehittämä työkalupakki on nimensä mukaisesti oiva apu arjen onnellisuuden lisäämiseen. Mukana myös tietoisuus- ja rentoutusharjoituksia. Uskon, että oma äidinkieli kulkee aina lyhintä reittiä alitajuntaan, ja siksi olenkin jäänyt kaipaamaan hyviä suomenkielisiä sovelluksia. Oivan kohdalla on sama haaste kuin muilla kokeilemillani kotimaisilla: audion laatu on varsin huono ja spiikkerit eivät kovin ammattimaisia :( Harmi, koska sisältö on ensiluokkaista.

4) Titti Holmerin Onnellinen nyt -kirja
Varsinainen harjoitusten aarrearkku tilanteeseen kuin tilanteeseen. Jos olet jumissa etkä tiedä miten päästä eteenpäin.

Kyseessä ei ole mikään rentoutumisopus, oikeastaan päinvastoin: esimerkkien kautta käsitellään monenlaisia hyvinkin vaikeita elämäntilanteita ja miten niistä voisi päästä kuivemmalle maalle. Kirja haastaa pohtimaan syitä, jotka ovat onnellisuutta vähentävien ongelmien kuten unihäiriöiden taustalla.

5) Headspace -meditaatiosovellus
Portaittain etenevä, mindfulnessiin pohjautuva ohjelma lähtee perusasioista mutta sopii kokeneemmallekin meditoijalle. 

Tämä onkin uusin tuttavuuteni, joka on ollut pääasiallinen meditaatio- ja rentoutumiskaverini parisen kuukautta. Kun samalla viikolla useampi arvostamani henkilö hehkutti somessa Headspacea, pakkohan minunkin oli kokeilla. Ja kyllä se on hyvä! Kun vain ensin pääsee yli vetäjän vahvasta Bristol-aksentista... (nyt viimeistään käy selväksi, että olen aika nirso kuuntelija). Ensimmäiset 10 päivää voi harjoitella ilmaiseksi. Kun on suorittanut kuukauden "peruskurssin", pääsee kiinni täsmäharjoituksiin, jotka on räätälöity esimerkiksi stressaaviin tilanteisiin tai unettomuuteen.
Plussaa lempeän pelillisestä ulottuvuudesta, joka motivoi pitämään harjoituksen säännöllisenä sekä hyvästä käyttöliittymästä ja firman kantamasta yhteiskuntavastuusta.

Tässä ne tulivat, viisi suosikkia. Ehkäpä hyödynnät loman vapaahetket, kokeilet näistä jotain ja ujutat sen arkeasi ilostuttamaan ensi vuonna...

Hyvää loppuvuotta!
Mummilan metsä on talviunilla.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Jet lag ja miten se vältetään

Moni (onnekas) lähtee tulevana lomasesonkina vähän pidempään reissuun. Silloin kaiken mukavan ohessa tulee usein ikäviä oireita, kun vuorokausirytmi heittää häränpyllyä mennen ja tullen.

Tämän taivaallisen kuubalaisen biitsin hintana on ruhtinaallinen jet lag. Kuva: Priscilla Huang

Kirjoitin aikaerorasituksen taklaamisesta Blue Wings -lehden uusimpaan numeroon (s. 12 ja 14). Sain haastateltavaltani, Työterveyslaitoksen Mikael Salliselta mielenkiintoista tietoa, josta osa oli ainakin minulle ihan uutta.

Aivan erityisesti oli yllättynyt siitä, kuinka paljon vaikuttaa kikkailu valolle altistumisella ja sen välttämisellä. Mutta jos tämän tekee suunnitelmallisesti, aikaerorasitusta voi vähentää ja lyhentää huomattavasti. Siispä avaan aihetta täällä Nukahtamon puolella hieman lisää.

Ensin muutama sananen siitä, mistä jet lag johtuu.

Elimistöä rytmittää yhtä aikaa kaksi sisäistä systeemiä. Yksinkertaistettuna: unentarve huolehtii siitä, että meitä alkaa nukuttaa ja maltamme mennä yöpuulle. Se vahvistuu päivän edetessä, tunti tunnilta - ja vähenee yön aikana kunnes heräämme. Toisaalta meillä on sisäinen kello, joka ylläpitää vireystasoamme ja mahdollistaa 16-17 tunnin valvomisen putkeen (vaikka unentarve lisääntyy koko ajan).

Kun hyppäämme eri aikavyöhykkeelle, nämä kaksi rytmiä eivät enää olekaan synkroinoituja. Niinpä väsymyssignaali iskee päälle, vaikka kello näyttää ihan muuta kuin yöaikaa.

Loistava havainnollistus tästä löytyy Harvardin yliopiston unitutkimuksen sivuilta. Katso esimerkiksi mitä rytmille tapahtuu, kun lentää Euroopasta Jenkkeihin.

Lisää haavematkailua Kuubassa. Havannan rantabulevardi muistuttaa siirtomaakaudesta; tulee Riviera mieleen. Kuva: Momo

Hyvät uutiset ovat, että rytmien sopeutumista voi nopeuttaa. Mutta se vaatii hieman vaivannäköä:

1) Aloita sisäisen kellosi justeeraus muutamaa päivää ennen lähtöä. Edistä tai viivytä jokaista nukkumaanmenoa ja herätystä 15-30 minuutin verran. Muutos kumuloituu tunniksi-pariksi jotka antavat mukavan etumatkan uuteen aikavyöhykkeeseen sopeutumiselle.

2) Siirräsi kellosi kohdemaan aikaan heti koneeseen astuttuasi ja ala elää tuon rytmin mukaisesti. Jos olet landaamassa ilta-aikaan, lennolla ei kannata nukkua (ellet ole menossa bilereissulle, jolloin voit kenties pysytellä suosiolla kotimaan aikataulussa ja valvoa sikäläiset yöt. On muuten erittäin varteenotettava vaihtoehto Kuubaan matkustaessa :)). Kuten aiemmissa postauksissa olen toistellut, näyttöpäätteet hohkaavat tehokkaasti sinivaloa, joten niitä kannattaa hyödyntää valvomisessa. Jos taas unta pitäisi saada, erinomainen suomalaiskeksintö Relax Ally tuo tien päällä koisaamiseen lisäapua. Vielä en ole päässyt kokeilemaan saamaani testikappaletta tosipaikassa, mutta tuotteen saama ergonomialausunto luo toivoa siitä, että minäkin saisin joskus koneessa unta.


Suomalainen keksintö Relax Ally kiinnitetään istuimen selkänojaan ja säästää niskakivuilta.


3) Perillä hanki tai vältä auringonvaloa tämän Terveysportin taulukon mukaisesti. Huom! vaikka paikan päällä siis paistaisi vielä ilta-aurinko, voikin olla hyvä idea pysytellä pois sen valosta - tämä oli minulle yllätys. Tarjolla on myös muun muassa Michiganin yliopiston kehittämä iPhone-sovellus Entrain, sekä Jet lag Rooster -laskuri, jotka kalkyloivat sinulle optimaalisen "valotus"aikataulun.

4) Gadgetit käyttöön. Mitä jos perillä on pilvistä kun pitäisi altistua valolle? Tai jos aurinko porottaa ja sovellus käskee valoa välttämään? Auringon sinivaloa voi leikata aurinkolaseilla, käsittääkseni erityisesti oranssin sävyiset linssit pelittävät. Vähän niin kuin nämä tietokoneen sinivaloa välttävät lasini.

Jos aurinko taas puuttuu, sen voi taikoa kannettavasta Litebook-kirkasvalolampusta. Sain sellaisen testikäyttöön ja tykästyin kovasti lampun mobiiliuteen ja lyhyeen altistusaikaan; vain 15 minuuttia riittää. (Kirkasvalolampuista lisää myöhemmässä postauksessa)

Litebook on noin kämmenen kokoinen, ladattava miniaurinko.

Näiden vinkkien avulla jet lag kevenee toivon mukaan tuntuvasti. Minulla ei ole kaukomatkoja luvassa ihan lähitulevaisuudessa, joten keskityn *huokaus* haavematkailuun.

Hyvää yötä Havanna. Toivottavasti tapaamme taas pian! Kuva Tim Goos

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Paras nukutusvinkkini leikki-ikäisille

Olen kuullut huhua, että jotkut lapset nukahtavat tuosta vain. Vauvana, taaperona, tarhaikäisenä. En tiedä mitä elohopeaa olen raskausaikana tietämättäni nauttinut, mutta meillä nukkumaanmeno on ollut enemmän tai vähemmän haasteellista melkein alusta asti.

Olen kyllä lukenut Kuinka kasvattaa bébéni ja jopa viettänyt osan lapsuudestani Ranskassa, jossa lapset eivät häiritse vanhempiaan iltakiukutteluilla tai yöheräämisillä. Kyse ei siis mielestäni ole siitä, että olisin överihurahtanut kiintymyysvanhemmuuteen ja että lapsentahtisuus olisi jäänyt pysyväksi ohjenuoraksi. Varmasti olen sössinyt monta asiaa tällä(kin) kasvatuksen saralla, mutta uskon myös, että lapsissa on suuria eroja. Kuten meissä aikuisissa.

Onko teilläkin joskus tällaiset iltatunnelmat? Kuva: Nikki McLeod

Siispä olen kovin innoissani löydettyäni vielä iltasatua ja unilaulujakin kivemman rituaalin, josta muistuttamalla iltapesu sujuu sukkelasti ja lapsi tuntuu suorastaan iloitsevan yöpuulle menosta. Sänkyyn jääminen kertalaakista on lisääntynyt huimasti, kun ennen sängyssä majaili joinain iltoina pieni vieteriukko-aikuisenpompottaja.

Kyseessä on, tadaa: SATUHIERONTA! Oletko kuullut siitä? Minä ainakaan en ollut ennen vanhempien mindfulness-kurssia, johon raahasin marraskuun väsyttämät luuni. Suurkiitos vinkistä kurssin vetäjälle, Heli Mäkelälle.

Satuhieronta kuvataan sille omistetulla sivustolla näin:

"Satuhieronta on tarinoiden, satujen ja mielikuvien yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Menetelmä on lapsilähtöinen, luova ja helposti arkeen sovellettava. Satuhieronnan kautta niin lapset kuin aikuiset ovat saaneet positiivista vahvistusta kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, sekä tavan rentoutua ja hengähtää yhdessä."

Käytännössä homma menee näin: satua kertoessa sen tapahtumat piirretään käsillä vartalon selkäpuolelle. Esimerkiksi erilaiset sääilmiöt, kissan pihanpoikki kulkemiset tai linnun oksalle istahdukset. Yksinkertaisen nerokasta!

Kuva: Vakas

Jos teilläkin asuu esimerkiksi supervilkas pojanviikari, jonka käsitys läheisyydestä on hurja paini, tämä on loistava tapa lisätä kosketusta arkeen. Äitihän sylittelisi vaikka illat pitkät, mutta "ei nyt kerkee kun on nää pikkuautot".

Satuhieronta-sivustolta löytyy lisäinfoa, ja sähköpostilistalle liittymällä saa heti ilmaisen sadun. Pian on tulossa kokonainen kirja. Aion ehdottomasti ostaa sen pojalleni joululahjaksi. Sieltä voisin poimia satuja "päiväkäyttöön", ja suosikkisatu olisi edelleen vauhdittamassa iltarauhoittumista. Toki näitä voi keksiä ihan omasta päästäkin.

P.S. Kurssilla pääsin itsekin satuhierottavaksi ja se oli ihanaa! Eli miksipä eivät aikuisetkin voisi joskus kertoa toisilleen vaikka päivän kuulumisia tällä menetelmällä. Meidän kulttuurissa kaikki (teko)syyt koskettaa kannattaa ottaa käyttöön...

tiistai 25. marraskuuta 2014

Kuinka suorittaa unensa pilalle

Nyt tuli luettua todella viisaita sanoa Hidasta elämää -blogin puolella. Petri Hiissa sanoittaa kirjoituksessaan loistavasti, miten unensa voi pilata hyväunisuutta suorittamalla.

Olen toki sitä mieltä, että tieto nukahtamiseen ja unenlaatuun vaikuttavista asioista on kullanarvoista. Muutenhan ei Nukahtamoakaan olisi olemassa. Kaikki asiantuntijat, joiden kanssa olen keskustellut, toistavat, että monella univaikeuksista kärsivällä on oikeastaan ongelmana unen priorisointi. Ei esimerkiksi osata tai malteta noudattaa säännöllistä unirytmiä tai sulkea päätelaitteita ajoissa illalla.

Kuva Stuart B

Mutta. Siinä vaiheessa kun perusasiat on tiedossa ja käytössä, niiden noudattamisesta voi tulla osa ongelmaa tai jopa sen aiheuttaja. Kun tietää, miten pitäisi toimia, voi iskeä stressi jos jonain iltana tätä Master Plania ei ole mahdollista noudattaa. Toisaalta jos tekee kaikki toimenpiteet millintarkasti - koska tänä yönä on pakko saada nukuttua, muuten en selviä huomisen vaativista tehtävistä - riskinä on, että alkaa puristaa rattia. Ja sehän tiedetään, miten hyvin uni silloin tulee silmään.

Kun aloin kirjoittaa Nukahtamon juttuja ja aiempaa systemaattisemmin kokeilla eri vinkkejä ja toimintatapoja, pohdin seuraako siitä väistämättä nukkumisen suorittaminen. Toistaiseksi aihepiirin käsittely on onneksi lähinnä innostunut eikä ole sotkenut unikuvioita. Yritän olla tarkkana sen suhteen, tuntuuko joku kikka lisävään suorittamista ja kontrollintarvetta. Silloin joko luovun siitä tai yritän ottaa rennomman asenteen.

Kuva Benjamin Watson

Kuten Petri Hiissa kirjoittaa: "Muista, että elämä toteutuu harvoin sellaisena kuin ajattelet sen toteutuvan. Päässäni pyörinyt yön pitkä elokuva ei toteutunut sellaisena kuin kuorensa mukana sängyssä pyörivät aivoni sen käsikirjoittivat. [Seuraavan päivän] tapaaminen meni nimittäin hyvin siitä huolimatta, että olin nukkunut alle pari tuntia. Opinpa taas luottamaan, että elämä kantaa."

Samaisen läksyn olen saanut minäkin eteeni kerta toisensa jälkeen. Kun vaan muistaisi sen silloin keskellä yötä!

Petrin kirjoittama tarina löytyy täältä. Suosittelen.




sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Tervetuloa iltateelle

...tai tarkemmin sanottuna haudukkeelle. Koska en ole kahvi-ihminen, enkä koskaan varsinaisesti rakastunut minkään väriseen teehenkään, iloitsen yhä kasvavasta haudukevalikoimasta. Kofeiinivapaita kuumia juomia voi huoletta hörppiä myös ilta-aikaan. Kupillinen iltapalalla lämmittää ja rentouttaa tunnetusti.

Keski-Euroopassa erilaiset tisanet eli yrttihaudukkeet ovat olleet markettien hyllyllä yhtä vahvasti edustettuina kuin liptonit ja twiningsit. Vielä kymmenisen vuotta sitten suomalaisesta lähikaupasta löytyi perusteepussien lisäksi lähinnä vanilja-aromilla maustettua mustaa teetä sekä kamomillahauduketta. Nyt Siwassakin on jo montaa sorttia! 

Tässä oma tämänhetkinen iltajuomavalikoimani, josta osa on kaappini vakiokamaa ja loput olen saanut tuotelahjoina.


Suosikkimauistani mukana on muun muassa vaniljaa, kaakaota, lempeää chiliä, kanelia ja kardemummaa. Rentouttavaan juomaan kuuluu ehdottomasti pieni makeus esimerkiksi stevian tai lakritsinjuuren muodossa. Rauhoittavat ja tasapainottavat ainesosat ovat myös tärkeitä. Kamomillaa löytyy Yogi Tean Bedtime-haudukkeesta sekä Pukkan Night time -juomasta, jossa on myös laventelia. Four Sigma Foodsin kaakaoisen XOCO-shotin tasapainnotava vaikutus tulee reishi-sienestä.


Aika ajoin harrastan myös irtoteetä, jota hauduttelen maustetuista rooibuksen lehdistä. Suosimissani vahvoissa yrtti/mauste-cocktaileissa maku ei kuitenkaan ole oleellisesti huonompi karvalakkiversiona eli valmiiksi pussitettuna, ainakaan meikäläisen suutuntumalla.

Yrttijuomien tuoteselostetta tutkiessa aloin muuten kuulla mielessäni Silkkitie-dokumenttisarjan tunnarin (muistatteko vielä, te jotka kasvoitte 80-luvulla kahden Yle-kanavan väliä "surffaten"?). Aivan uskomaton kattaus eri maiden ja maanosien aarteita, kun katsoo vaikka Higher Livingin Sweet Chilli -juoman kylkeä! Mausteethan laittoivat aikanaan maailmankaupan käyntiin. Vaikka olen lähiruoan vankkumaton kannattaja, mausteissa jos jossain on pakko tehdä poikkeus. Millaista olisi elämä ilman kanelintuoksua, vaniljan makua ja chilin potkua? Ei elämää laisinkaan, jos minulta kysytään :)

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Helmiä Slushista

Aivan huikean tapahtuman oli Slush-konferenssitiimi laittanut pystyyn taas tänä vuonna. Kyseessä on siis yksi maailman suurimmista teknologia- ja kasvuyritystapahtumista, täällä omassa pääkaupungissamme.

Oikeastaan kuvauksen pitäisi mielestäni olla enemmänkin terveysalan yritysten tapahtuma, koska Health track oli isoin yksittäinen sektori tänäkin vuonna. Koska tapahtuma on kasvanut aivan massiiviseksi, poimin marjat mättähältä ja keskityin vain näihin terveysinnovaatioihin. Paljon mielenkiintoista myös Nukahtamon näkökulmasta! Kokoan alle muutaman tärpin.

Nämä eivät ole Google-älylasit, vaan kätevä kirkasvalo!

Enwake iskee kyllä kultasuoneen täällä kaamoslandiassa. Sinivaloa vienosti heijastavat lasit häikäisevät silmiä huomattavasti kirkasvalolamppua vähemmän, mutta toimivat  hollantilaisedustajiensa mukaan yhtä tehokkaasti. Lisäksi ne ovat superkevyet ja sujahtavat helposti mukaan vaikka matkalle jetlagin vastamyrkyksi. Lasit synkkautuvat tietysti älyrannekkeen tai muun hyvinvointisovelluksen kanssa. Ainoa miinus: tuote on vasta protovaiheessa. Toivottavasti pian markkinoilla!



Unimittarien puolelta löysin kaksi jännittävää ja vieläpä kotimaista vaihtoehtoa: Beddit- ja Emfit-anturit. Beddit on tulossa minulle testiin ihan lähipäivinä, joten siitä lisää myöhemmin omassa postauksessa. Emfitin teknologian osalta oli todella mielenkiintoista kuulla eri sovelluksista, muun muassa vanhustenhoivassa. Kun anturi on toiminnassa vanhuksen patjan alla, se rekisteröi ja tarvittaessa hälyttää jos vanhus ei illalla tule sänkyyn, ei palaa yöllisen sängystä poistumisen jälkeen tai ei nouse aamulla. Toki Emfitillä on ihan tavallisen, unen laadustaan kiinnostuneen kuluttajan tarpeisiinkin unimittari. Se monitoroi muun muassa hengitystä, sykettä ja sykeväliä - eikä vaadi minkäänlaista ilta- tai aamurutiinia koska monitori on aina päällä ja aktivoituu kun sänkyyn saavutaan. Ja analyysi tulee kuulemma aamulla suoraan sähköpostiin. Kätevää!

Simon kanssa smuutilla.

Ei päivää ilman aamiaissmuutia meikäläisellä. Tänään pääsin vihdoin maistamaan suomalaista Ambronitea, joka on valloittamassa maailmaa ravintopitoisuuksiltaan optimoidulla vihrepirtelöjauheella. Vegaaninen, gluteeniton, lisäaineeton terveyspommi oli miellyttävän makuista ja täyttävää, kävin nyysimässä maistiaisia pariinkin kertaan. Viherjuomaneitsyillä voi olla hieman totuttelemista makuun, mutta tuote onkin selvästi kohdennettu superfoodien suurkuluttajille. Firma onnistui saamaan viime kesänä ennätyssuuren joukkorahoituksen, minkä turvin tuotanto käynnistyi ja eka satsi katosi lähinä amerikkalaisten suihin. Tätä eksklusiivista tuotetta ei löydy kaupan hyllyltä, mutta nettikaupasta voi tehdä tilauksen seuraavaa, helmikuussa valmistuvaa erää varten.

Checkmylevel in action.


Ammattiurheilijat sekä tavoitteellisesti treenaavat (niin kuin nykyään trendikkäästi sanotaan) ovat kiinnostuneita palautumisesta - tai ainakin heidän pitäisi olla. Palautumiseen kuuluu tietysti olennaisesti uni ja lepo. Suomalainen hermoston palautumista mittaava uusi laite on Checkmylevel, joka on tilattavissa 199 dollarin hintaan Indygogo-joukkorahoituspalvelun kautta. Sitä hyödyntää muun muassa mainio fitness/crossfitmimmi Eveliina Tistelgren, jota kävinkin halaamassa (kuten kuvasta näkyy, olemme molemmat aika vauhdikkaita).



Hän kertoi, että hermoston ylirasitusta ei huomaa samalla lailla kuin lihasten väsymystä, ja sen vuoksi voi olla vaikea tajuta (tai myöntää), että kroppa tarvitsisi höykytyksen sijaan lepoa. Vaikka minä en kuulu näihin "tavoitteellisesti" eli jumalattoman kovaa treenaaviin, hermoston status kiinnostaa kovasti. Erityisherkkänä reagoin helposti kaikenlaisiin ärsykkeisiin ja ylikuormitus näkyy nimenomaan hermoston ylivireessä.

Mistä puheen ollen - voiko tällaisen päivän jälkeen saada ikinä unta?? Aivan mahtavia ihmisiä ja innovaatioita sain taas tavata tänään. Masentavien talousuutisten ohella on myös rinnakkainen totuus, onneksi.

tiistai 11. marraskuuta 2014

David Wolfen kanssa isänpäivän vietossa

Menopaussi valvottaa tunnetusti, mutta superfoodguru David Wolfella on siihen hoitokeino. Kuten vähän kaikkeen muuhunkin; tällä puhtaan, kasvisvoittoisen ruokavalion sekä vaihtoehtohoitojen puolestapuhujalla on paitsi valtavasti tietoa ja näkemystä myöskin sana hallussaan aitoon jenkkityyliin.

Puoli kiloa päivässä, tiedetään! Wolfen mukaan näiden ravinteet jäävät kuitenkin usein imeytymättä. Kuva: Marc Roberts

Wolfen Euroopan-kiertue koukkasi sunnuntaina Helsingin kautta (kiitos Raakapuodille järjestelyistä!). David Wolfella on monesta asiasta varsin radikaaleja näkemyksiä, erityisesti vastakkainasettelu perinteisen ja vaihtoehtoisen lääketieteen välillä tuntuu olevan hyvin vahvoilla hänen ajattelussaan. Sieltä voi sitten kukin poimia sen, mikä omasta mielestä hyvältä tuntuu. Itse arvostin sitä, että valituissa aiheissa mentiin varsin syvälle kemiallisia kaavoja myöten, kuitenkin niin ymmärrettävällä ja viihdyttävällä tyylillä, että blondikin pysyi kärryillä.

Uniasioista ei puhuttu kovinkaan paljoa. Nukahtamon hattu päässäni poimin kuitenkin seminaarista muutaman mielenkiintoisen pointin, jotka vaikuttavat joko nukkumiseen ja/tai vireystason tasapainottamiseen. Tulkintani ovat täysin omiani, joten niihin kannattaa suhtautua varauksella, ei faktoina :)

1) Värikkäät kasvikset pelastavat terveytesi. Tarkemmin sanottuna antioksidanttirikkaat pigmentit. Kannattaa syödä monipuolisesti kaikkia värejä - luonnon huikein ja harvinaisin taidonnäyte on sininen pigmentti, jonka kemiallinen kaava on moninkertaisesti kompleksisempi kuin vaikkapa keltaisen. Sinistä löytyy tietysti villimustikasta! Huippuarvosanat terveellisyydestään saa myös violetti punajuuri.
David Wolfen kirja aiheesta, The Color Cure, ilmestyy keväällä 2015. Suomeksi väreistä voi lueskella vaikkapa Elämäntavat-blogin postauksesta.

Siunattu sininen? Kuva: Daniel Kulinski

2) Öljyä, pureskele, kuumenna. Edellä mainitut arvokkaat ainesosat eivät valitettavasti juurikaan imeydy, jos ne joutuvat ruoansulatuselimistöön liian isoina paloina ja ilman rasvaa. Esimerkiksi tomaatin punainen lykopeeni on rasvaliukoinen ja jää yli 95-prosenttisesti imeytymättä, jos tomaatti syödään sellaisenaan. Paras tapa nauttia kasvikset onkin smuutin muodossa ja öljyn, avokadon tai muun rasvan höystämänä. Imeytymistä voi vielä tehostaa lämmittämällä ruokaa hieman ruumiinlämpöä kuumemmaksi. Eli jes, suosikkini kasvissosekeitto on parasta mahdollista ravintoa!

3) Syö suklaata. Ei yllätä, että raakasuklaan lähettiläänäkin profiloitunut Wolfe hehkutti kaakaon terveysvaikutuksia. Kuulemma maailman pitkäikäisimpien ihmisten ruokavalioiden yhteinen nimittäjä on, että he ovat syöneet paljon suklaata. En tiedä oliko tämä vitsi vai fakta ravitsemustieteen maisterin tutkimusdatasta :) Niin tai näin, minua itseäni ei tästä tarvitse vakuuttaa, sillä kaakao eri muodoissaan on merkittävä osa omaa ruokavaliota rasvan, kivennäisaineiden ja antioksidanttien lähteenä. Ja tässä maailmassa olisi yksi järjissään säilynyt äiti vähemmän, jos suklaata ei olisi pikkulapsiajan valvomisissa ollut saatavilla.

Ja sitten se menopaussi (+ andropaussi). Kuumat aallot kiusaavat (myös) yöaikaan... Unettomuus vaivaa muuten vaan... Voin kuvitella, että se on täyttä helvettiä, ja edessä meikäläiselläkin sitten joskus. David Wolfe puhui paljon progesteronista eli keltarauhashormonista, jonka taso elimistössä pysyy normaalioloissa stabiilina toisin kuin heilahtelevaiset estrogeeni ja testosteroni. Kuumat aallot johtuvat estrogenin ja progesteronin suhteen epätasapainosta ja siksi Wolfe suositteli vaihdevuosioireisiin (lukuisten lääkinnällisten yrttien ohella) hoidoksi progesteronivoidetta. Sitä levitetään pieniä määriä paikallisesti. Hän suosittaa samaa hormonia myös vanhemmille miehille, jotka ovat huolissaan ikääntymisen vaikutuksista terveyteensä: Wolfen mielipide on, että naiset elävät miehiä pidempään tämän hormonin vuoksi. Disclaimerina todettakoon, että kaikkien kannattaa toki käydä mittauttamassa hormonitasapainonsa ennen kuin ryhtyy itseään lääkitsemään.

Edit 10.1.2015: Kyselin progesteronivoiteiden perään ja ainakin Ruotsista löytyy:

Kumpi meistä näyttää enemmän siltä, että on valvonut edellisen illan salsabileissä?
Minä taidan - johtuneeko siitä että minun pirskeissäni ei ollut raakasuklaatarjoilua, toisin kuin Davidin iltamissa...

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Magnesiumöljyt unettomille ja urheilijoille

On todella ikävä yllätys herätä keskellä yötä lihasten kramppaamiseen! Olen onneksi löytänyt ongelmaan ratkaisun, joka toimii lähes satavarmasti (kunhan sen vaan muistaa ennen nukkumaanmenoa...).

Timanttista tavaraa tuo magnesiumkide. Kuva: Paul's lab
Kyseessä on öljymuotoinen ulkoisesti käytettävä magnesiumkloridi, joka hierotaan iholle kramppialttiille alueille. Öljyä suositellaan seuraaviin vaivoihin, jotka kaikki voivat häiritä unta mitä suurimmassa määrin: lihas- ja nivelkipu, särky, levottomat jalat, "suonenvedot" eli lihaskrampit. Magnesium on myös tärkeä hermoston tasapainottaja, ja vaikuttaa rentoutumiseen ja sitä kautta unensaantiin.

Olen öljyn myötä lähes kokonaan luopunut  suun kautta nautittavista magnesiumtableteista niiden suolistoa ärsyttävän ominaisuuden vuoksi. Toinen syy on, että on ollut todella vaikea löytää luotettavaa tietoa siitä, missä muodossa sen magnesiumin pitäisi olla, jotta imeytyminen suolistossa toimisi. Joskus kahlasin läpi yhden sun toisen tuotesivun ja keskustelupalstan, mutta näkemykset tuntuivat olevan hyvin ristiriitaisia.

Näillä minä läträän.
Öljymuotoisesta magnesiumista minulla on (tärkeimpänä) kokemusperäistä tietoa, eli vaikutus on ainakin meikäläisellä toivotunlainen. Ennen kuin ostin ensimmäisen putelini tuoksutonta Lootuskaupan öljyä, kuulustelin kyllä verkkokauppaa pitävältä Emililtä, toimiiko tuo todella. Hän vakuutti, että ulkoisesti käytettävä magnesiumkloridi imeytyy paremmin kuin sisäisesti käytettvät magnesiumvalmisteet. Magnesiumkloridi on käytössä esimerkiksi joissain sairaaloissa Englannissa.

Sain hiljattain testiin Nordic Health Sprayn Uni Magnesium -öljysuihkeen. Se tuoksuu miedolle yrttisekoitukselle, josta tulee mieleen äidin liinavaatekaappi (se on täynnä ihania pieniä kangaspusseja, joissa on kuivattua laventelia). Öljyä suositellaan levitettäväksi iltaisin paitsi jalkoihin myös hartioille aromaterapeuttisen vaikutuksen saamiseksi. Tuotteidensa imeytymisestä yritys esittää useita tutkimustuloksia.

Kärsittyäni öisistä jalka- ja pohjekrampeista yläasteikäisestä lähtien olen aika iloinen, että ongelmaan on löytynyt ratkaisu. Erityisesti urheilun jälkeen sekä helteellä ja toisaalta talviaikaan öljy on ihan must. Levottomista jaloista olen onneksi kärsinyt vain raskausaikana, ja olihan se äärimmäisen epämiellyttävä vaiva. Vietin kesäyöt jääkylmässä suihkussa huljuttaen levottomia kekälekoipiani... Olisikin mukava kuulla, onko joku saanut öljystä helpotusta levottomiin jalkoihin?

Entä milloin magnesiumöljy ei ole hyvä idea?

Jos iho on rikki tai todella kuiva. Magnesium nimittäin kirvelee hieman ihan terveelläkin iholla, ainakin minulla. Voi olla että paksunahkaisemmilla äijillä ei tunnu missään. Minä en kuitenkaan suosittele vastasheivatuille tai hilseilevän kuiville kintuille.

Vinkiksi sain, että kuivaihoisten kannattaa magnesiumia laittaa kosteusvoiteen sekaan ja sitten levittää iholle.

Myös kiipeilyssä käytetään "mankkaa" ulkoisesti. Jää mysteeriksi, imeytyykö aine jauhemuodossa... Kuva: Shemsu Hor 

Erittäin monipolveinen keskustelu magnesiumista eri muodoissaan löytyy muuten esimerkiksi Tiede-lehden palstalta.


(Edit 30.10.2014: Korjasin paria termiä asiantuntijan vinkistä)

lauantai 25. lokakuuta 2014

Kuuma smuuti talviaamuihin


Minulta kysytään joka aamu, mitä on tuo taivaallisen tuoksuinen juoma termoksessani... joten jaetaan ohje nyt täälläkin. Hyvä aamiainenhan on ratkaisevan tärkeä päivän aloitus, oli takana hyvä- tai huonouninen yö.

Nyt kun elohopea on hiipinyt jo nollan alapuolelle, raikas vihersmuuti ei tunnu kovin houkuttelevalta aamiaisvaihtoehdosta. Virkeyden maksimoimiseksi toivoin, että talviaamuihin löytyisi jotain vanhan suosikkini kaurapuuron tilalle, se kun pistää verensokerin sahaamaan proteiinilla rikastettunakin. Ilokseni löytyi! Resepti on tuunattu ravintoguru Jaakko Halmetojan herkullisesti kaakaojuomasta. Tässä minun versioni:



Pohjanesteenä on kolmisen desiä pakuriteetä. Keittelen sitä usein isomman satsin kerralla ja säilytän jääkaapissa. Jos en ole ehtinyt tätä tehdä, käytän Four Sigma Foodsin instant-annospusseja.

Ruokaisuutta tulee seuraavista ainesosista:
Pari ruokalusikallista chiasiemen-hyytelöä (veteen tai kookosmaitoon tehtynä)
Pari ruokalusikallista carob ja/tai kaakaojauhetta
Desi proteiinijauhetta
Ruokalusikallinen tai pari kookosöljyä

Makua, potkua ja antioksidantteja taas näistä:
Tuoretta inkivääriä noin sentin pala, viipaloituna
Cayenne-pippuria, kanelia, kardemummaa, roseepippuria...
Ripaus laadukasta suolaa
Steviaa, kookossokeria tai karppisokeria maun mukaan
Ruusujuuritippoja, joiden virkistävä vaikutus on todettu niin laajasti meikäläisen kaveripiirissä, että pakko hehkuttaa tätä pohjolan ginsengiä. Esim Puhdistamolta saa tinktuuraa.

Sekoita blenderissä tai (ehkä helpommin) sauvasekoittimella tasaiseksi, kaada termokseen ja off you go!

P.S. Vihersmuutin ohje löytyy sekin täältä, ja ateriaksi riittävän kahvijuoman resepti täältä.


perjantai 24. lokakuuta 2014

Iso pomo valvoo

"Rahoitus on se osa-alue, jonka ääressä tämänkin pöydän ympärillä on viime yö istuttu", sanoo huippujuristi, toimittajan mukaan pirteänä.
"Nukun aina lyhyet yöunet, mutta nukun ne hyvin", ilmoittaa suuryrityksen johtaja talouslehdelle, joka kyselee toiko palkkaneuvotteluiden ratkeaminen paremmat yöunet.

Nämä sitaatit osuivat silmään hiljattain ja ovat mielestäni osoitus siitä, että myytti unen toisarvoisuudesta elää edelleen. Kovat jätkät eivät haaskaa aikaansa turhaan sängyssä makoiluun. Riittävän levon merkitystä toiminta- ja päätöksentekokyvylle ei tunnusteta.


Yötöissä? Kuva: Amboo

Räikein esimerkki ovat erilaiset tupo-, hallitus- ja muut neuvottelut. Niissä tehdään oikeasti isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat enimmillään koko kansakunnan elämään. Minusta on todella ikävä ajatus, että nuo päätökset tehdään rättiväsyneinä poskettoman valvomisen jälkeen, verensokeritkin pullankiskomisesta sekaisin. Onko niin, että se joka kestää valvomista parhaiten, saa runnottua näkemyksensä läpi?

Vihlaisua aiheuttaa myös lääkärien päivystyskäytäntö. Viime viikkoina tuttavapiiriin on osunut niin monta tapausta, joissa kuolemanväsynyt lähes vuorokauden valvonut lääkäri on tehnyt pahan hoitovirheen. En syytä näitä lääkäreitä, koska tiedän tasan tarkkaan mikä on oman hienomotoriikkani taso jos yöunet ovat jääneet välistä. Jos porkkanan kuoriminenkin on haastavaa, skalpelliin tarttumista en halua edes ajatella. Miksi toimistotyöläisen työaika on 7,5 tuntia mutta elämän ja kuoleman kysymyksiä ratkovalla se voi olla jopa vuorokauden tai ylikin? Onko tämä järkevä käytäntö?

Toivoisin, että jatkuvasti ja monin tavoin osoitettu unen tärkeys tunnustettaisiin vihdoinkin, ihan kaikilla areenoilla. Se, että priorisoi ja puolustaa tarvetta laadukkaaseen ja riittävään yöuneen pitäisi olla vahvuuden, ei heikkouden merkki.

Nyt tarvitaan ay-pamppu, valtakunnansovittelija, huippukirurgi, suuryrityksen johtaja tai joku muu valvomisen ammattilainen tekemään unen merkitykselle saman kuin Alex Stubb teki liikunnan hyödyllisyydelle. Kuka uskaltaisi sanoa, että välttää kaikkia työasioita kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa jotta olisi työaikanaan parhaassa mahdollisessa iskussa?

Sitä odotellessa, ollaan me tavikset hyvien unien ambassadöörejä. Kyllä ne päättäjätkin joskus tajuaa, että supermiehen ja -naisen esittäminen vie energiaa eikä tuo sitä.

Kaikki eläimet nukkuvat. Tuskin huvikseen tai laiskuuttaan. Kuva: Tambako

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Sinivaloa leikkaavat lasit – täsmäase iltoihin ja öihin

Nykyluolamiehen nuotio taitaa olla led-tv:n ruutu. Harmi vain, että valon sävy on piristävää, päinvastoin kuin tulen...
Kuva: Kirsten

Aivan ensimmäiseksi: hifistelyvaroitus.

Jos olisin itse lukenut tämän postauksen vuosi sitten, olisin kuollut nauruun ja pitänyt kirjoittajaa aivan tärähtäneenä. Mikäli kärsit univaikeuksista muttet pysty hämärtämään valaistusta aivan optimaalisesti iltaisin, koska esimerkiksi perheenjäsenilläsi on eri rytmi tai haluat välillä tuijotella telkkaria tai muita ruutuja, suosittelen lukemaan eteenpäin.

Kuten kirjoitin aiemmassa postauksessani, aivan oleellista unensaannin ja unen laadun kannalta on poistaa illoista unihormonin tuotannon tehokas sabotoija: sinivalo. Sitä saamme yltäkylläisesti kaikista moderneista päätteistä eli tv:n, tietokoneen, tabletin ja kännykän ruuduista.

Hyvä ensiapu on asentaa laitteisiin f.lux-sovellus, joka kellertää valon automaattisesti kun vuorokausi alkaa kallistua iltaa kohti. Miinuksena on, että telkkareihin ei noin vain appeja asennella, ja moni haluaisi kuitenkin rentoutua illalla juuri television ääressä. Kodin valaistus voi sekin olla varsin piristävää. Mieleeni tulee lääkäri Ville Aholan näkemys, että valo vaikuttaa virkeyteemme lääkkeen lailla ja siksi sen annostuksen pitäisi olla yhtä tarkkaa.

Päätin siis tilata, puoliksi vitsillä, oranssit sinivaloa leikkaavat lasit. Lueskelin vähän amerikkalaisia keskustelupalstoja, joissa raportoitiin hinnoista ja laaduista, ja päädyin sitten tällaisiin pokiin. Löytyy ainakin USA:n ja UK:n Amazonista. Hinta näyttää olevan 8 dollarin ja 15 punnan välillä plus toimituskulut.

Uvexin sinivaloa leikkaavat lasit, Kuva Amazon
Tunti-pari ennen nukkumaanmenoa lasit päälle, ja voi olla huoleti sinivaloaltistuksen suhteen. Kuten kuvitella saattaa, nämä näyttävät aika jänniltä ja saattavat aiheuttaa hilpeyttä perheenjäsenissä. Itse muistutan lähinnä NRA:n mestariampujaa – siinä määrin, etten kehtaa laittaa tänne edes kuvaa :)

Valitettavasti lasit eivät toimi silmälasien kanssa, mutta sellaisiakin vesioita löytynee. Myöskin joissain aurinkolaseissa on oranssinsävyinen linssi, mutta se saattaa olla muuten liian tumma.

No, toimivatko Uvexit?

Pokat ovat olleet minulla nyt käytössä pari kuukautta. En ole huomannut mitään selkeää väsyttävää vaikutusta kuten jotkut raportoivat, mutta maailman värjäytyminen rauhoittavan kellertäväksi vaikuttaa yleisfiilikseen varmasti. Koska minun perushaasteeni (ja voimavaranikin toki) on korkea energiataso ja vireystila, otan mielelläni kaikki kikat käyttöön jotka auttavat laskemaan kierroksia. Tämä on varmaankin halvimmasta ja helpoimmasta päästä, koska ei vaadi mitään erityistoimenpiteitä.

Liekö taikauskoa tai ei, näin keinovalojen sesonkina eli pimeän vuodenajan jyllätessä en uskalla tavallisina arki-iltoina olla käyttämättä laseja. Rutiiniksi on myöskin muodostunut se, että nappaan lasit silmille jos joskus herään yöllä niin, että joudun laittamaan valot päälle ja lueskelemaan. Myös useina öinä toistuvat lapsen pissatusreissut hoituvat lasit silmillä, jotta en havahtuisi liikaa.

Jos haluat vähän huumoria iltoihisi ja keinon suojella ah niin tärkeää melatoniinintuotantoasi, kannattaa kokeilla. Olisi mukava kuulla, jos jollakin on selkeitä kokemuksia puolesta tai vastaan!



maanantai 13. lokakuuta 2014

Nirsk narsk – ensiapua hampaiden narskutteluun

Tuntuuko tutulta? Kuva: Andras Pfaff
En tiedä kumpi on pahempaa: elää (=nukkua) narskuttelijan kanssa vai heräillä itse aamuisin leukapielien jomotukseen. Molemmista on kokemusta, valitettavasti.

Ennen kuin saan haastateltua tikkaremmini hammaslääkäriä tarkemmin yöllisten purentahäiriöiden yleisyydestä, syistä ja hoitokeinoista, haluan pistää heti jakoon hyvät ensiapuvinkit. Käytin taas nimittäin vapaalauantain uuden oppimiseen, ja nyt oli kysessä jännittyneiden purentalihasten vapauttaminen. Kuulostaako taivaalliselta? No sitä se oli!

Kurssin ohjaaja, Method Putkisto Pilates -opettaja Meera Holopainen kävi ensin läpi tunnepuolen asioita, joita purentahäiriöihin yleensä liittyy. (Ongelma voi olla ihan fysiologinenkin, mutta palataan tähän hammaslääkärin haastattelussa.) Jäljet johtavat tietysti sylttytehtaalle, eli ikäväksi koettujen tunteiden – viha, häpeä, suru – panttaamiseen. Kun emme uskalla sanoa tai huutaa kiukkua ääneen, se varastoituu luontevasti juuri tänne äänielinten alueelle.

Paras hoitokeino on siis luonnollisesti sen työstäminen, mitä oireiden taustalta löytyy. Monella narskuttelu tai hampaiden yhteen pureminen on kausittaista ja liittyy stressaaviin elämänvaiheisiin. Itse kuulun tähän ryhmään.

Jäystämisestä aiheutuu monenlaista seurausta: päänsärkyä, migreeniä, ylävartalon kipua, hampaiden lohkeilua tai jopa murtumista. Jos yhtään epäilyttää, mitä ne leukaperät öisin puuhaavat, kannattaa kysyä hammaslääkäriltä onko narskuttelusta merkkejä.

Mutta miten asiaa voisi helpottaa, ihan saman tien?

Avainsana on rentouttaminen. Kurssilla teimme ensin rentoutusharjoituksen, jossa käytiin ajatuksella läpi koko pään ja kaulan alue. Teimme myöskin kevyen itsehieronnan tälle alueelle, mikä oli yllättävän tehokasta. Mutta se oikeasti hurja temppu oli poskilihaksen hieronta suun sisältäpäin. "Huh, mitä perunapeltoa!" kuului kurssilaisten suusta. Kuvaan siis tämän harjoituksen vähän tarkemmin.

Hanska käteen ja menoksi! Kyllä vaan :)
  • Ihan ensimmäiseksi kertakäyttöinen, ohut muovihanska käteen. Itse hieroin oikealla kädellä vasemman posken ja päinvastoin, eli vaihdoin kättä välissä. 
  • Aseta sormet posken ulkopuolelle ja peukalo suun sisälle, ja käy pienin hierovin liikkein läpi koko poski muutamaan kertaan. Kun löydät kipeän kohdan, purista sitä kevyesti peukalon ja sormien välissä, kunnes kipu hälvenee. Voit myös kokeilla niin, että pidät peukalon paikallaan ja hierot poskilihasta sormilla posken ulkopuolelta.
  • Sitten liu'uta peukaloa pitkin alahampaita nieluun asti. Nielun sivulla tunnet ylöspäin kaartuvan luun - hiero sitä varovaisesti. Ihan järkyttävän kipeä! Ainakin meikäläisellä.
  • Ennen kuin vaihdat puolta, tunnustele onko hierottu puoli yhtään erilainen. Minulla tuntui siltä kuin leuka olisi aivan vinossa, niin paljon kierämmällä käsittelemätön puoli oli.
  • Lopuksi sivele lempeästi molempia poskia ja fiilistele vaikutuksia.
Tämä voimakas harjoitus on hyvä tehdä kerran tai kaksi viikossa. Venyttelyjä ja rentouttamista kannattaa harjoittaa päivittäin. Välillä kannattaa käydä intialaisessa päähieronnassa tai voice massagessa. Ammattilainen voi käsitellä vielä vähän tehokkaammin kuin itse osaa ja uskaltaa.

Purentalihasten rentouttaminen ei ehkä poista varsinaista ongelmaa, mutta ainakin se helpottaa oireita. Nyt jäänkin innolla odottamaan, onko leukaperissä aamulla rennompi fiilis!

Ahh...parempi! Kuva: Andras Pfaff

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Nukahtamon suositusperiaatteista

Jaan Nukahtamossa tietoa ja kokemuksia menetelmistä, tuotteista ja palveluista, joilla on oman arvioini mukaan suotuisia vaikutuksia unen määrään ja laatuun. Kerron ohessa suositusperiaatteistani:
  • Blogi on minulle harrastus, jota teen omasta ilostani vapaa-ajallani. Tavoitteena on siis jakaa tietoa ja taitoja, ei saada taloudellista hyötyä.
  • Tiedonjakamiseen liittyy myös, että yritän linkata mahdollisimman hyvin tuotteisiin tai vaikkapa kursseihin, joista kerron. Mikäli olen saanut tuotelahjan, ottanut osaa pressitilaisuuteen tmv, mainitsen sen aina selkeästi postauksessa. Muussa tapauksessa olen itse maksanut tuotteesta tai palvelusta (tai saanut sen vaikka läheiseltä synttärilahjaksi).
  • En esittele blogissani mitään sellaista, jonka en itse usko toimivan jollekin lukijalle univalmiuksien tai muuten hyvinvoinnin lisääjänä. Tarjoan siis oman vertaisarvioni tai sellaisen tahon näkemyksen, johon luotan. Mahdollisimman usein pyrin etsimään myös tieteellistä tutkimusta aiheesta, jos sellaista on tarjolla. 
  • Vielä tähän loppuun perus-disclaimer: Aina kannattaa miettiä, mikä juttu itselle sopii ja mikä ei. Jos on vaikka lääkärin määräämä vahva unilääkitys päällä, tuskin kannattaa lopettaa sitä seinään ja korvata pakuriteellä tai yin-joogalla, vaikka kuinka niitä kehuisin. Tai sitten kannattaa :) Se on ihan oma päätös.
Lupaan jatkossakin tuutata kaikenlaisia vinkkejä ja vaihtoehtoja parempien unien puolesta. Toivottavasti löydät niistä itsellesi sopivat!

Kati

Nukahtamon tutkimusosastolta hyvää huomenta!


lauantai 11. lokakuuta 2014

Tulevia teemoja ja toivejuttuja

Vajaa pari kuukautta blogin perustamisesta, ja tänne alkaa hiljalleen kertyä tietoa ja kokemuksia parempien yöunien puolesta.

Olen saanut jo monen monia toiveita ja aihe-ehdotuksia. Kiitos niistä! Tässä hieman esimakua joistakin teemoista, jotka ovat minulla (tai vieraskynäilijöillä) työn alla:
  • Valolla on väliä: kokemuksia kirkasvalolampuista ja niiden vastaparista, sinivaloa leikkaavista suojalaseista
  • Öinen hampaiden narskuttelu ja miten sitä voi ehkäistä
  • Magnesium-öljyt
  • Aromaterapia
  • Lääkinnälliset sienet osa 2: lakkakääpä
  • Aikuisten unikoulu
  • Liikunta ja ylikunto
  • Psykoottinen unettomuus
Runsauden pulaa siis. Silti kannattaa edelleen laittaa aihetoiveita tulemaan, samoin kuin kokemuksia. Stay tuned!


torstai 9. lokakuuta 2014

Täydellisen läsnäolon harjoitus

...eli zen. Tiesitkö, että mindfulnessin juuret ovat zen-meditaatiossa? Tämän olin joskus lukenut mindfulnessin kehittäjän Jon Kabat-Zinnin kirjoista, mutta muuta en tästä harjoituksesta tiennyt. Koska mindfulness on loksahtanut niin tiiviiksi osaksi arkipäivääni ja hyvän unen rituaalejani, halusin penkoa asiaa hieman lisää.

Kuva: Mick Cam
Muutama viikko sitten osallistuin introkurssille Helsinki Zen Centerissä. Kokemus oli mielenkiintoinen, ehdottomasti maksamani 45 euron kurssimaksun arvoinen.

Ydinkeskustan sijainti on kätevä (myös ulkopaikkakuntalaisille) ja tilat miellyttävän rauhoittavat. Kyseessä on pelkistetyin mahdollinen buddhalaisuuden haara, ja meditoimassa - eli "istumassa" kuten oikea termi kuuluu - käy monenlaista väkeä ateisteista kristittyihin. Buddhalaisuus tai uskonnollisuus ylipäätään ei siis ole vaatimuksena.

Kuva: Helsinki Zen Center

Kurssilaiset olivat ihan tavallisia tallaajia: eri-ikäisiä miehiä ja naisia, jotka etsivät keinoja kiireen kesyttämiseen tai siihen, että elämä "ei oikein tunnu miltään". Koin tosin erottuvani porukasta siinä mielessä, etten osaa oikein samastua kumpaakaan noista tarpeista. Jos jotain ratkaistavaa ongelmaa haluaa hakemalla hakea, se on enemmänkin niin päin että elämäni ja tunneskaalani on päätähuimaavan rikasta. Ilman tietoisuustaitoja olisin ihan hukassa tämän energiamäärän keskellä! Ja joskus toki olenkin, mutta sekin kuuluu pakettiin :)

Intropäivän aikana käytiin läpi ja kokeiltiin muutamaan otteeseen zazen-harjoitusta, joka on kertakaikkisen yksinkertainen: istutaan liikkumatta ja kiinnitetään huomio hengitykseen. That's it.

Olen tottunut mindfulnessin arkiseen lähestymistapaan, jossa pääpiirteissään vain havainnoidaan nykyhetkeä ja pyritään hyväksymään se sellaisenaan. Lapsen raivotessa, ihastumisen humahtaessa päähän, hampaita pestessä tai meditoidessa. Harjoittaa voi siis missä ja milloin vain, se ei ole pääasia.

Tältä pohjalta suurin yllätys zazenissa olivat äärimmäisen tarkat puitteet. Istuma-asento on sormien asentoa myöten millintarkasti määritelty. Asento pyritään pitämään, vaikka epämukavuutta tai kipuakin tuntuisi. Harjoitusta ei lähtökohtaisesti keskeytetä ennen ajan umpeen kulumista (15 minuutista tunteihin). Jos meinaa lysähtää tai nukahtaa, voi harjoituksen puolivälissä pyytää opettajaa napauttamaan kepillä hartioille. Kuulostaa hurjalta, mutta on oikeasti ihan virkistävää! Pidemmissä sessioissa tehdään välissä reipastahtinen kävelymeditaatio, sekin hyvin tarkasti määritellyllä tavalla.

Kuva: Silke Gertensgard

Koska itse pyrin nykyään hakemaan olemiseen pikemminkin rentoutta kuin kontrollia, pedantisti rajatut puitteet eivät varmaan ole sopivin vaihtoehto. Poimin kuitenkin yhden loistojutun mukaani zazenista: silmät puoliavoinna meditoinnin. Perusteeksi kerrottiin unetuksen ehkäiseminen mutta myös yhteyden ylläpitäminen ulkomaailmaan, mikä sai minut pohtimaan asiaa. Olin tähän asti tehnyt niin kutsutut muodolliset meditaatioharjoitukset silmät kiinni. Kurssin jälkeen olen pitänyt silmät zeniläisittäin auki ja uskon, että tämä nivoo tietoisuustaidot vielä paremmin harjoituksista arjen tohellukseen.

Toinen asia, jonka huomaan jääneen mielen päälle on ohjaajan ohjeistus mieleen pulpahtavien ajatusten kohtaamiseen: niitä ei yritetä millään lailla kieltää tai työntää pois, "muttei myöskään kutsuta niitä kahville". Annetaan mennä omia aikojaan vaan. Tämä ei sinänsä ollut mikään uusi ajatus minulle vaan ihan mindfulnessin peruskamaa, mutta jotenkin tuo kahvittelumetafora sopii minulle hyvin. Olen mestari kutsumaan ajatuksia kahville: totta kai kiperimmät huolet ja parhaimmat ideat puskevat pintaan aina silloin, kun on päättänyt keskittyä vaikkapa hengitykseen. Mutta pimputtakoon vaan ovikelloa - kahvila on valitettavasti pienen hetken kiinni.

Yhteenvetona: jos kaipaat meditaatioharjoitusta, jossa on mukana mantroja, bling-blingiä, värejä ja eskapismia, zen ei varmaan ole sinun juttusi (sen enempää kuin arkisempi versio mindfulness). Ehkei myöskään jos sinulla on taipumusta perfektionismiin ja haet rentoutta ja tilaa elämälle virrata vapaasti.

Jos taas arvostat minimalismia, selkeitä raameja ja pelkistettyä meininkiä, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!

Ollaan läsnä itsellemme ja toisillemme. Se tuo pelkkää hyvää tähän maailmaan.

(Edit 11.10.: tehty pienet faktakorjaukset, esim kurssin pitävät ohjaajat, ei opettajat)

Tämäkin on tietysti aika houkutteleva elämänfilosofia...

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Unta palloon lääkäri Vilho Aholan teesein

Olin maanantaina mukana Simply Health Talks -hyväntekeväisyystapahtumassa, jossa seitsemän alansa timanttisinta asiantuntijaa piti napakan inspiraatioluennon meille kuulijoille. Saimme monenlaisia näkemyksiä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin teemoista, ja pulittamamme korvaus meni Lastensairaalan rakennushankkeelle. Loistopaketti, kiitos Kristian Ekström ja puhujat! Sydäntä lämmittää aina, kun joku pelkän taivastelun lisäksi tarttuu toimeen.

Nukahtamo-hattu päässä kuuntelin tarkimmalla korvalla lääkäri Vilho Aholan esitystä "Unta palloon". Hyviä muistutuksia ja uusiakin pointteja, joista omat poimintani ohessa.

Jätän suosiolla väliin ne ajatukset, joilla Ahola herätteli niitä, jotka pitävät unta pienimpänä prioriteettina ja tinkivät siitä tilaa muulle elämälle... Kuvittelisin, että näille sivuille päätyvät sellaiset lukijat, jotka pikemminkin toivovat lisää unta kuin tuskailevat, onko ihmisen muka ihan pakko nukkua. (Vai olenko väärässä?) Siltä varalta mainittakoon edes, että Aholan mukaan riittävä uni boostaa arkijaksamisen lisäksi myös äärimmäisiä urheilusuorituksia. Hän kertoi kokeesta, jossa huippu-urheilijoita laitettiin nukkumaan yhdeksän tuntia yössä. Tulokset paranivat siihen malliin, että se oli verrattavissa dopingiin.

Jännä aspekti univaikeuksiin ja niiden kietoutumiseen osaksi kokonaishyvinvointia liittyy mielestäni elimistömme rytmisyyteen, josta Aholakin puhui. On mielestäni jotenkin mystistä, että moni kehon toiminnoista noudattaa tietyn pituista kiertoa. Esimerkiksi kuukautisrytmi naisilla tai vuorokausirytmi, joka tutkimusten mukaan ajastuu hieman yli 24-tuntiseksi, jos mitään valoärsykkeitä ei anneta. Tämä kertoo hyvin siitä, että olemme osa ekosysteemiämme luontoa, jossa kaikki tapahtuu sykleissä ja rytmeissä.

Vuorokausirytmiimme vaikuttaa Aholan mukaan erityisesti valon määrä ja laatu. Hänen mielestään valoon pitäisi suhtautua kuin lääkkeseen, ja annostella sitä sen mukaisesti.


Tämä valaisin on kuin suoraan Höyhensaarilta! Kuva: VITA

Esi-isämme sattuivat jostain syystä asettumaan tältä(kin) kannalta todella haastaviin elinolosuhteisiin, eli luonto ei todellakaan auta meitä säilyttämään säännöllistä vuorokausirytmiä vuoden ympäri. Onneksi valolle altistumista on helppo säätää muilla konstein. Aholan vinkit olivat yksinkertaisuudessaan seuraavat:

  • Kaamosaikaan ei kannata luukuttaa täyttä valaistusta iltakymppiin asti. Sen sijaan kannattaa himmentää ajoissa, tunti pari ennen nukkumaanmenoa.
  • Aamulla heti päälle kirkasvalolamppu, jossa vähintään 10 000 luxia. 

Näistä kannattaa aloittaa ihan ensimmäisenä, jos uniongelmia ilmenee. Itsellä on nuo illat jo aika lailla oppikirjan mukaisia, mutta kirkasvalolla kikkailun olen varmaankin aina aloittanut ihan liian myöhään sydäntalvella: vasta kun olen huomannut, että meinaan uuvahtaaa kaamoksen pimeimmässä vaiheessa. 

Toinen rytmiin liittyvä asia, josta tuli hyvä muistutus on syklien vaikutus nukahtamiseen. Meillä on jatkuvasti, yötä päivää, päällä noin 90 minuutin pituinen syklikierto, jonka mukaan vireystilamme vaihtelee. Olemme siis alttiimpia nukahtamaan tietyssä kohdin sykliä. Aholan sanoin, "jos et hypännyt Nukkumatin bussiin kun se pysähtyi kohdallasi, joudut odottamaan seuraavaa vuoroa". Mikäli iltapesulle ryhtyy vasta siinä kohdin kun bussi on jo pysäkillä, vuoro jää kyllä välistä. Tuloksena on turhaa kieriskelyä sängyssä unta odotellen.

Siispä kannattaa tehdä sopivat matkavalmistelut ajoissa ja olla ajoissa paikalla, kun pikavuoro Höyhensaarille saapuu. Pesenpä tänään hampaat vähän normaalia aikaisemmin, ihan kaiken varalta :) Hyviä unia!

Vilho Aholan esityksen slidet löytyvät kokonaisuudessaan Slidesharesta.

P.S. Jos olet kätevä käsistäsi ja haluat itse valmistaa höyhenvalaisimen itse, siihenkin löytyi ohje:





tiistai 30. syyskuuta 2014

Ihmeelliset sienet – ja miten ne liittyvät uneen

Sienisesonki käy todella kuumana. Pariin viime viikkoon on meikäläisellä mahtunut uusia löytöjä niin sienimetsällä kuin useammassa sieniaiheisessa tapahtumassa. Mikäs sen mukavampaa - suhtaudun sieniin samalla intohimolla kuin niin kutsuttuihin roskakaloihin (särki, lahna ja kumppanit). Molemmat erinomaiset ruoka-ainekset ovat törkeästi laiminlyötyjä. Olen luukuttanut näiden ekologisten ja herkullisten proteiininlähteiden puolesta kyllästymiseen asti.


Paniikki-MMS metsästä asiantuntevalle kaverille: Onhan tämä kehnäsieni? (Oli se.)
Näitä saatiin Espoon Luukista hyvä saalis.

Olikin kiva oppia, että sienillä on muitakin ulottuvuuksia: lääkinnällisiä nimittäin. Ja nyt ei puhuta tajunnan laajentamisesta tai muista shamanistitista kikkailuista, jotka olivat ainakin minulle se ensimmäinen mielleyhtymä. Vaan sairauksien ehkäisemisestä ja parantamisestakin.

Olet ehkä kuullut ainakin retrotrendikkäästä pakurista. Se on jo yltänyt superfood-friikkejä (ja pakuria perinteisesti käyttänyttä "vanhaa kansaa") laajempaan tietoisuuteen. Sienikuntaan kuuluu kuitenkin paljon muitakin terveyspommeja, joiden vaikutuksia paljastuu jatkuvasti lisää.

Pääsin kuuntelemaan intron aihepiiriin suoraan alan todellisilta eksperteiltä, eli Four Sigma Foodsin Lari Laurikkalalta ja Biohakkerien ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojalta heidän järjestämässään pressiaamussa. Keskustelun teemana oli vireystason nostaminen aamuisin ja toistaalta rauhoittaminen iltaa kohti, sieniä(kin) hyödyntäen. Mielenkiintoista infoa tuli paljon, mutta tiivistän oheen ne pointit, jotka jäivät minulle päällimmäisenä mieleen.

  • Sienten lääkinnällisessä käytössä ei ole mitään uutta
Meillä sienet nähdään nykyään elintarvikkeena ja muut käyttömahdollisuudet on aikojen saatossa unohdettu. Aasiassa sienten lääkinnällinen käyttö taas on arkipäivää, ja pääosa sieniin keskittyvästä tieteellisestä tutkimuksesta tehdään siellä. Suomalaisen Four Sigma Foodsinkin tuotanto on Kiinassa, josta löytyy paras osaaminen ja fasiliteetit.
  • Monet lääkkeet ovat sienijohdannaisia, esimerkiksi antibiootit
Vähintään 40 prosenttia farmaseuttisista lääkkeistä hyödyntää suoraan tai epäsuoraan sieniä. Sienistä keksittiin mm. vuonna 1928 penisilliini ja 1976 ensimmäinen statiinilääke, josta on arvioitu tulevan yksi maailman myydyimmistä lääkkeistä.
  • Sienet ovat hämmästyttävän fiksuja "kemistejä"
Ekosysteemin senioreihin kuuluvat sienet ovat olleet kuvioissa kasvi- ja eläinkuntaa pidempään. Niillä on siis ollut eniten aikaa kehittää sofistikoituneita henkiinjäämiskeinoja. Sienillä onkin lajityypistä riippuen antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia. Ja peräti antifungaalisia, eli ne osaavat puolustautua toisia sieniä, kuten candida-hiivasientä, vastaan. Näitä ominaisuuksia voimme myös me ihmiset hyödyntää.
  • On hyödyllisempää auttaa elimistöä fiksaamaan itse itseään kuin poistaa oire
Sienet ovat niin kutsuttuja adaptogeenejä, eli ne auttavat elimistöä sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen. Jos hermostuttaa, ne tasapainottavat, jos on nuutunut olo, ne auttavat jaksamaan. Rauhoittava lakkakääpä ei siis nukuta, kuten esimerkiksi melatoniini tai valeriaana, lääkkeistä puhumattakaan. Olen itse ehdottomasti sitä mieltä, että näiden vahvempien rohtojen käyttö on tietyissä tilanteissa perusteltua, enkä aio poistaa melatoniinipurkkia lääkekaapistani. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tällaisen synteettisen hormonin jatkuva käyttö häiritsee elimistön omaa ko. hormonin tuotantoa.
  • Hyvin(tai pahoin)vointi lähtee suolistosta 
Huokaus. Yleensä kun kerron Nukahtamo-blogistani, vastapuoli ilmoittautuu välittömästi uniongelmaiseksi. Yhtä lailla jos vaihdetaan sanaakaan ruokavaliosta, 90 prosentin varmuudella kuulen sanat "minulla on tosi usein vatsavaivoja". Kuka perustaisi suolistoblogin? Tarvetta olisi, vaikka aihe on vielä unettomuuttakin epäseksikkäämpi.  Mutta takaisin asiaan: 

Sienet sisältävät beetaglukaaneja, jotka vaikuttavat suotuisasti suoliston toimintaan. Vasta viime vuosina on alettu toden teolla tutkia, miten kokonaisvaltaisesti suoliston tila vaikuttaa hyvinvointiimme. Niinkutsuttu brain-gut (aivot-suolisto) -yhteys on yksi mielenkiintoisimmista tutkimusaiheista, mitä terveyteen liittyy. Etenkin, kun vatsavaivat ovat niin yleisiä! Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi tästä Psychology Today'n artikkelista.

Pakurikäävän kasvannainen - enpäs ollut ennen tällaista pidellytkään, saati bongannut koivun rungosta.
Lopuksi: Sienistä vain pakuri on ollut minulla säännöllisen epäsäännöllisessä käytössä muutamia vuosia. Nyt sain lisätietoa erityisesti lakkakäävästä eli reishistä, jonka vaikutus on rauhoittava ja tasapainotettava. Kotiinviemisiksi saadut annospussit tulevat testikäyttöön sekä itsellä että yhdellä tikkaremmiläiselläni. Reishistä siis raporttia myöhemmin!

lauantai 27. syyskuuta 2014

Pandaäiti ja muut valvovat vanhemmat: toivoa on!

Katsoin juuri Ylen Puoli Seitsemän-nettijatkojen keskusteluohjelman, jossa oli mukana ihailemani lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sekä suosittu äitibloggari Elsa Heiko. Hieman sivuttiin myös pienten lasten vanhempien unihelvettiä, ja kuinka tuo vaihde voi jäädä päälle, vaikka lapsi jo nukkuisi hyvin. Ohjelman sketsihahmo Pandaäiti valvoi edelleen, vaikka lapsi oli ehtinyt jo armeijaikään.

Tämä oli oma kauhukuvanikin pitkään: olin varma, etten koskaan enää osaisi nukkua normaalisti, syvästi ja keskeytyksettä. Asiaa eivät helpottaneet joidenkin lapsensa jo aikuiseksi kasvattaneiden vanhempien kommentit siitä, että he säpsähtelevät edelleen hereille joka risauksesta.

Mutta toisin kävi. Tarvittiin kyllä aikaa ja minun puoleltani myös tosi paljon vaivaa, että unikuvio palautui hyvälle tolalle.

Törmäsin sattumalta kuvaan vuodelta 2011, josta uupumus paistaa selkeästi läpi pinnistetystä poseeraushymystä huolimatta. Järkyttävät silmäpussit ja turvonnut, punakka iho. Epämääräinen ryhti. Vieressä kolme vuotta vanhempi minä, yhtä lailla meikittä ja vastaheränneenä. Aika iso ero...

 

Haluan siis lahjoittaa toivonkipinän kaikille teille, jotka tällä hetkellä taistelette huonounisen lapsen kanssa. Siltähän se tuntuu - taistelulta vaikka nimenomaan pitäisi olla tiimi ja kaikessa samalla puolella kuin se rakkain olento maailmassa. Hyvät yöunet ovat kaikkien etu, ihan jokaisen tiiminjäsenen. Ja ne toteutuvat vielä, mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

Kaikessa lyhykäisyydessään minun selviytymisvinkkini on kaksiosainen:

HYVÄKSY TILANNE: Nyt on raastavan raskas elämänvaihe meneillään, eikä se helpota heti huomenna. Mieti, millä keinoin voit selvitä tästä parhaiten. Kun riittävä lepo ja sen myötä kenties kunnon liikuntakin on poissa yhtälöstä, panosta ruokavalioon (itselleni superfoodit olivat pelastava oljenkorsi), syvään hengittelyyn raikkaassa ilmassa, luontokokemuksiin (tutkitusti rauhoittavat ja lataavat elimistöä) sekä itsesi hemmotteluun (suklaa, kumppanin kainalo, hieronta, kosmetologi ym. Jos rahat eivät muuhun riitä, jo ihanalta tuoksuva suihkusampoo voi muuttaa fiiliksen kertaheitolla).

ÄLÄ HYVÄKSY TILANNETTA: Jos tilanne pitkittyy, selvitä miksi lapsi valvoo tai miksi omat unitottumukset eivät ota palautuakseen. Älä heitä rukkasia tiskiin. Hae sopivaa ratkaisua juuri teidän perheelle. Meidän kohdalla toimi Anna Wahlgrenin unikoulu asiantuntijan kuratoimana. Sitä ennen oltiin kokeiltu kaikkea kiintymysvanhemmuuden kikoista sairaalaunikouluun. Apua voi hakea tietysti neuvolasta ja vaikka MLL:n Vanhempainnetistä, keskustelupalstoilta ja kirjoista. Meikäläisen kirjahyllyyn päätyivät muun muassa seuraavat, hyvin erilaisia näkökulmia tarjoavat kirjat:

Toivotan voimia ja jaksamista. Paremmat ajat odottavat. Loppuun vielä ilahduttavan rehellinen ja toiveikas kirjoitus Puoli Seitsemän sivuilta: Yön pitkät tunnit.


Luonto parantaa, tutkitusti. Kun muuta ei jaksa, voi mennä edes hetkeksi metsään tai puistoon vaunukävelylle.
Kuva Espoon Luukista syyskuussa 2014.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Off-topic: Haluaisitko seurata blogeja, muttet kertakaikkiaan ehdi?

Tuttu juttu.

Vaikka uskon edelleen painetun sanan voimaan siksikin, että kaipaan vaihtelua ruuduntuijottelulle, on pakko myöntää että blogisfäärillä on valtavasti annettavaa. On äärimmäisen inspiroivaa lukea arvostamieni henkilöiden valmiiksi pureskeltuja analyyseja kiinnostavista aiheista. Myös elämänmakuiset fiilistelyt maailman menosta ilahduttavat. Minun genreäni ovat erilaiset hyvinvointiblogit - päivän asut, ruokahifistelyt ja käsityöt jätän suosiolla muille.

En kuitenkaan halua sähköpostiini liutaa tiedotteita seuraamieni kirjoittajien postauksista, enkä todellakaan ehdi käydä kyttäämässä, joko blogieihin on tullut jotain uutta. Tähän mennessä paras löytämäni ratkaisu ongelmaan on Bloglovin-palvelu, jonka aikanaan bongasin ystäväni Idan Puoliksi täynnä -blogin etusivulta.

Blogloviniin voit helposti syöttää seuraamasi blogit, joista palvelu sitten koostaa yhden yhteisen feedin. Näet siis samassa näkymässä kaikkien eri blogien uusimmat postaukset. Mikä parasta, Bloglovin lähettää (halutessasi) sähköpostiisi kerran päivässä muutaman noston mittaisen koosteen. Siitä on kätevä vilkaista, onko blogeissa tällä kertaa mitään sinua kiinnostavaa.

Kannattaa kokeilla. Ja Nukahtamo.fi löytyy toki myös palvelusta :)

P.S. Suosittelemiani blogeja olen listannut sivunäkymän oikeaan marginaaliin. Allaolevasta feedinäkymästäni voi myöskin kurkistaa, mitä tahoja seuraan. Nukahtamon lukijoita (ja/tai minua) mahdollisesti kiinnostavista blogeista saa vinkata oikein mielellään!




lauantai 20. syyskuuta 2014

Joogatunti omassa olkkarissa

Tämä tekee niiiin hyvää.Sen tietää pandakin. Kuva: Randa2

Löysin viime keväänä loistavan suomalaisen palvelun, jonka avulla sain taas ujutettua kauan kaipaamani joogan takaisin elämääni. Koska niin moni asia arjessa pikemminkin ylivirittää hermostoa - työ, askareet, liikunta jne - tarve tasapainottavalle elementille on ainakin meikäläisellä aikamoinen. Mindfulness- ja muunlainen meditaatio on yksi hyvä harjoitus, mutta fyysinenkin puoli janoaa rauhoittamista.

Joogatunneille en tässä elämäntilanteessa aika- ja rahasyistä pysty säännöllisesti osallistumaan. Niinpä ilostuin suunnattomasti, kun törmäsin netissä Yoogaian mainokseen. Youtube on tietysti täynnä kaikenlaisia joogapätkiä, mutta suomenkieliselle livetunnille osallistuminen, vaikka sitten virtuaalisesti, on ihan eri asia!

Täytyy myöntää, että eka kerta jännitti hieman. Laitoin silti rohkeasti läppärin kameran päälle, jotta ohjaaja näkisi minut ja voisi tarvittaessa korjata virheellisiä asentoja. Halutessa videokuva voi olla vain yksisuuntainen, jolloin osallistuja näkee opettajan muttei toisinpäin.

Ja ah! oli huikeaa taas saada kunnon venytykset sidekudoksille yin-joogassa. Rauhoittava yin on ehdoton suosikkini joogatyyleistä, koska se tasapainottaa aktiivista yang-energiaa. Yoogaia kuvaa harjoitusta seuraavasti:

Tasapainottava yinjooga edustaa staattisempaa joogatyyliä, jossa teemme asanoita mahdollisimman vähän lihasvoimaa käyttäen. Pitkäkestoiset asennot, joissa viivytään useita minuutteja edistävät sidekudosalueitten aineenvaihduntaa, uusiutumista ja energiansaantia. Lisäksi Yin parantaa energiankiertoa kehossa.

Harjoitus on henkisesti mielestäni aika vaativa, koska asennoissa ollaan pitkään ja täysin suorittamatta, "ollaan" vaan. Duracell-pupu joutuu tosissaan tsemppaamaan, jotta tämä onnistuisi!

Fyysisesti olohuoneessa, mutta fiilis kuin jossain ihan muualla. Kuva: John Wisemen

Seuraavaksi kokeilin pilatesta, ja sekin toimi loistavasti näin etänä, ainakin alkeet hallitsevalle. Varsinaiset astangatyyppiset tunnit ovat mielestäni vähän riskaabeleita, koska voimakkaissa asennoissa tarvittaisiin hands on -ohjausta. Mutta omalla vastuulla, miksei.

Sittemmin palvelu on monipuolistunut huikeasti: tarjolla on kahvakuulaa, HIITtiä, alkeisjoogaa ja englanninkielisiä tunteja. Tämä on onnistunut joukkorahoituksen turvin, jota Yoogaia haki kesällä. Olin niin kiitollinen, että joku on tällaisen palvelun keksinyt, etten muuta voinut kuin lähetä mukaan - tosin pikkuruisella minimisummalla, koska sillä hetkellä ei oikeastaan olisi ollut senkään vertaa ylimääräistä.

Itse palvelu on käyttäjälle edullinen. Kuukausikäyttäjänä minulla on mahdollisuus katsoa tunnit myös äänitteinä, ja teenkin niitä aina välillä ihan omia aikojani.

Suosittelen lämpimästi yin-joogaa illan viimeiseksi ohjelmanumeroksi. Sopii myös totaalisille jooganeitsyille!