sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Valo pimeässä: Leeluu

Joko olet kuullut interaktiivisesta yövalosta, joka tuo turvaa ja lohtua omassa huoneessa nukkuville lapsille? Leeluu on mielestäni sekä hellyttävä että fiksu suomalaisinnovaatio, jonka kehitystarinaa olen seurannut jo pari vuotta. Nyt sain ensi kertaa hypistellä prototyyppejä.


Yökaveri toimii niin, että lapsen halatessa lelua siihen syttyy lempeä, himmeä valo. Kirkkautta voi säätää silittämällä pehmoa myötä- tai vastakarvaan. Valo jää puoleksi tunniksi päälle ja sammuu omia aikojaan jos sitä ei sammuteta halaamalla.

Leeluu on suunnattu vähän isommille eli 3-12-vuotaille lapsille, joilla mielikuvitas saattaa jo tehdä tepposet yöaikaan. Hahmot ja materiaalit on suunniteltu yhdessä lasten kanssa. Siili, pöllö ja kissa ovat yöeläiminä luontevia kavereita, jotka valvovat lapsen unta uskollisesti. Niiden silittäminen myös rauhoittaa silittäjää itseään.

Keksinnön taustalla on neljän suomalaisen perustama älytekstiiliyritys. Osaamista heiltä löytyy tekstiilisuunnittelun, teollisen muotoilun ja markkinoinnin saroilta.

Mahtava juttu on, että Leeluun joukkorahoituskampanja Indiegogossa onnistui - eli yölelut pääsevät vihdoin tuotantoon. Tosin nyt tilaava joutuu odottamaan omaa kappaletaan joulukuulle asti.

Hellyttävät kaverukset.

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Neurosonic-hoito: rennoksi luita ja ytimiä myöten

Kävimme testaamassa peräti 11 naisen voimin, miltä Neurosonic-matalataajuushoito tuntuu. Itse olin päässyt kokeilemaan divaania jo viime syksynä liikuntatapahtumassa, ja ainakin yhdistettynä hot-alueella tehtyyn crossfit-treeniin ja joogaan kokemus oli todella myönteinen: nukuin seuraavana yönä yli 11 tuntia.
Kuvat: Neurosonic

Tähän alkuun hieman tietoa menetelmästä. Neurosonic on suomalainen keksintö ja sille tullaan valmistajan mukaan myöntämään patentti stressiperäisten unihäiriöiden lievitykseen.

Hoito perustuu lihaksia rentouttavaan ja mieltä rauhoittavaan tai aktivoivaan matalataajuiseen värähtelyyn. Stimulaatio kohdistetaan haluttuihin kehon osiin tai koko kehoon samanaikaisesti ja se etenee kudoksiin kehon syvimpiä osia myöten. Vaikka hoito tuntuu hieman tavallisen hierontatuolin luksusversiolta, vaikutusmekanismi on siis aivan eri.

Ensisijainen käyttötarkoitus on stressin lievitys. Useimmat käyttäjät ovat siis unihäiriöistä, jännittyneisyydestä ja kivuista kärsivät sekä urheilijat. Lisäksi menetelmästä on hyviä kokemuksia vammojen kuntouttamisessa sekä niinkin monenlaisten ryhmien kuin vanhusten, kehitysvammaisten, neliraajahalvaantuneiden ja MS-potilaiden ja muiden asiakasryhmien hoidossa.

Neurosonic-patjoilla voivat pötkötellä myös lapset ja eläimet. Divaani on sen verran kaunis, että jos etsisin olohuoneeseeni juuri nyt design-nojatuolia (ja minulla olisi sellaiseen varaa), harkitsisin tätä terveysvaikutteista vaihtoehtoa.

Sitten meidän kokemuksiin Creabalance-hoitolassa. Yhden kerran perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä vaikutuksista, mutta hoitokokemusta voi arvioida.

Suurin osa meistä koki hoitohetken miellyttävänä ja rentouttavana. Yksi uupunut äiti kirjoitti kokemuksestaan seuraavasti:

"Huoneessa lämmin tunnelma: lempeät valot, tuoksut, rauhallisuus, rauhoittava musiikki. Patjalla oli mukava maata viltin alla ja silmälaput silmillä, tukityyny polvitaipeiden alla. Tärinä vei ihanaan transsitilaan: vaikka arkiset asiat risteilivät päässä, se ei haitannut ja keho rentoutui. Tunne oli jännä yhdistelmä rentoutumista ja virkistymistä. Kun hoito loppui, tuntui, ettei fyysisesti pysty nousemaan sijoiltaan, kun oli vaipunut suloiseen koomaan. Kun lopulta pääsi ylös, olo oli uudelleen syntynyt. Hoito oli mitä tervetullein breikki rankkaan mutta ihanaan vauva-arkeen."

Muutamalle hoito tuntui liian intensiiviseltä, ja sai aikaan kylmänväristyksiä ja huonovointisuuttakin. Taustalla oli olemattomia yöunia ja/tai liikaa kahvia sekä liian voimakkaaksi säädetty hoito. Onkin hyvä tiedostaa, että mikäli hermosto on hyvin rasittunut, ei kannata vaatia kaikkia tehoja irti laitteistosta. Onneksi värinää voi säätää hyvinkin miedolle.

Kiinnostus hoidon jatkamiseen heräsi usealla, jotkut ovat käyneet jo uudemman kerran divaanilla latautumassa. Uteliaita varten linkkaan tähän listan klinikoista, joista laitteisto löytyy. Hoitojen hinnat alkavat 10 eurosta, eli kynnys kokeilulle on matalalla.

Kroisoksille tai kroonikoille tarjolla on laite omaan kotiin verkkokaupasta, hinnat ovat 1490 eurosta ylöspäin.

tiistai 29. joulukuuta 2015

"Maailman myydyin iltasatu" testissä

Saamme perheystävältä aina ihania kirjalahjoja, ja tänä jouluna paketista löytyi tällainen "nukutussatu":



Takakansi lupaili kyseessä olevan peräti maailman myydyin iltasatu, joka tainnuttaa kaikenikäiset kukkujat unten maille. Tällainen pitch sai todellakin uteliaisuuteni heräämään, samoin kuin sadun kuvailu "meditatiiviseksi". Kirjoittaja on ruotsalainen NLP-master ja käyttäytymistieteilijä Carl-Johan Forssén Ehrlin. Arvioin siis, että kyseessä on pikemminkin työkalu kuin kirjallinen elämys.

Ennakko-oletus osui oikeaan: kun aloin lukea tekstiä lapselle, huomasin että yksinkertainen tarina on tässä toisarvoinen. Se on ikään kuin kehikko johon on ripustettu erilaisia hypnoottisia suggestioita, jotka kutsuvat nukahtamaan. Mielenkiintoista! Lapsi huomasi kyllä heti, että tässä on jotain erikoista. Hän katsoi minua skeptisesti, kun tekohaukottelin ohjauksen mukaisesti ja hoin tekstissä siellä täällä toistuvia suggestioita. Lapsi kuitenkin tyytyi huonoon selitykseeni, että tämä nyt on tällainen vähän erilainen satu.

Noin kolmannen aukeaman kohdalla tunsin motorisesti melko levottoman lapsen rauhoittuvan ja rentoutuvan kainalooni. Vielä tuli jokin kysymys ja kummeksuva katse NLP-tyyppisten hokemien kohdalla. Viidennen aukeaman kohdalla hän kääntyi kyljelleen, kasvot seinää kohti. Näin ei ole käynyt koskaan aikaisemmin, ja aloin jo pohtia voisiko lapsi todella nukahtaa sadun aikana ensimmäistä kertaa elämässään.

Kirjan kuvitus on Irina Maunusen,

No ei sentään. Satu loppui, olimme edelleen molemmat valveilla, mutta hyvin rentoutuneita. Viiden minuutin sisällä iltalauluista ja -pusuista lapsen huoneesta kuului vain unista tuhinaa.

Satua on luettu tämän jälkeen pariin otteeseen, lähes samanlaisin tuloksin. Itse tarina on kuitenkin niin heppoinen, ettei se riitä pitämään viisivuotiaan mielenkiintoa yllä. Pidämme siis pienen tauon ja kaivamme opuksen myöhemmin esiin,

Mikä on siis kokonaisarvioni "maailman myydyimmästä iltasadusta"? Jos iltaisin esiintyy rauhattomuutta, suosittelisin ehdottomasti kokeilemaan, onko tästä apua. Itse en ole koskaan pitänyt tavoiteltavana, että lapsi nukahtaisi sadun aikana vaan päinvastoin oppisi itse nukahtamaan kun hänelle on luotu siihen edellytykset. Eli rentoutunut ja turvallinen olo. Siinä(kin) tämä kirja toimii varsin hyvin - pienen lapsen kanssa ehkä jatkuvassakin käytössä.

Koska kyseessä on kansanvälinen bestseller, siitä löytyy paljon arvioita ja mielipiteitä blogeissa ympäri maailmaa. Englanninkielisen version kannessa oleva "kirjailijat eivät ole vastuussa teoksen vaikutuksista lapseen" -disclaimer on pelästyttänyt joitakin, ja kritiikkiä on tullut sadun tylsyydestä ja jonkun mielestä kauhuelokuvamaisesta (!) tunnelmasta.

Hyvä neljän testiperheen arvio löytyy Daily Mailin jutusta, johon voi tutustua jos haluaa kuulla enemmän kuin tämän yhden kokemuksen. 

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Stressi, palautuminen ja yöuni - Firstbeat-mittauksen tuloksia

Tänä syksynä saavutin jonkinlaisen saturaatiopisteen kaikenlaisen itseni mittaamisen, gadgetien ja biohakkeroinnin osalta. Se on ollut minulle leikkimielistä ja hauskaa, ja erittäin hyödyllistäkin. Halusin kuitenkin välillä heittäytyä onnellisen tietämättömäksi muista indikaattoreista kuin omasta fiiliksestä. Vielä yhden, jo sovitun kehon kuormitusta ja palautumista arvioivan mittauksen tein, ja kyllä kannatti. Nostan tässä esiin erityisesti uneen liittyviä huomioita tuloksista.

Kyseessä oli Firstbeat-hyvinvointianalyysi, joka perustuu Suomessa kehitettyyn, sydämen sykeväliä analysoivaan teknologiaan. Sykevälin vaihtelu indikoi kehomme kuormitusta ja palautumista - sitä ei oikein voi huijata. Tutustuin yritykseen jo noin vuosikymmen sitten, ja ihmettelen itsekin, miksi kesti näin kauan ennen kuin teetin tämän mittauksen. Hintakaan ei ole ihan mahdoton, noin 100-200 euron välillä palveluntuottajasta riippuen. (Minulle analyysin teki Sarita/Elinvoimaa. Mainittakoon, että maksoin testistä normaalin hinnan eli tämä(kään) ei ole sponssattu postaus.)

Testi toteutetaan anturin avulla, joka kiinnitetään vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ylävartaloon. Mukana näissä päivissä pitäisi olla kaikkea mahdollista: työtä, lepoa, arkea, viikonloppua, liikuntaa ja niin edespäin. Mittari ei tuntunut mitenkään häiritsevältä ja se pysyi hyvin paikallaan. Henkisesti homma olikin vähän eri: minua jännitti, kun tiesin että mittari raksuttaa koko ajan. Oli Isoveli valvoo -olo. Yöunet kärsivät, ja yhden yön nukuin tuskin silmäystäkään. Olin varma, että tulokset ovat katastrofaalisen huonot, ja mittaus pitää tehdä kokonaan uusiksi. No, kuinkas kävikään?

Tulokset olivat uskomattoman hyvät. Ensinnäkin kaikki yöt (myös se valvottu) olivat testin mukaan lähes pelkkää palautumista. Työpäivät olivat kuormittavia, mikä on kuulemma täysin normaali ja ok asia. Testi ei erottele positiivista ja negatiivista stressiä eli mitä stimuloivin jakso voi näyttää analyysissa punaista eli kuormitusta. 

Oheisessa kuvassa näkyy normiarkipäivä. Huomionarvoista on, että olen saanut illalla hetken palauduttua unen veroisesti (vihreä jakso). Kyseessä on mindfulness-meditaatiotuokio. Olipa siistiä saada kokemusperäisen tiedon lisäksi tämänkintyyppistä näyttöä siitä, että meditaatio oikeasti vaikuttaa hermostoomme syvällisesti.

Päivä elämästäni Firstbeat-analyysin mukaan.

Tuossa päivässä ei paljon muita vihreitä piikkejä punaisen lomassa näy, mutta muissa päivissä niitä oli enemmän. Testin ensimmäisen vuorokauden aikana minulla oli ohjelmassa erittäin inspiroivan esityksen seuraamista, ja tuo aamupäivä oli peräti pääosin vihreällä eli palauttavaa. Tämä saikin analyytikon ihmettelemään, mitä kivaa oikein teen työkseni :)

Ehkä päiväsaikaisten vihreiden piikkien vuoksi yönikin ovat niin palauttavia? Testin tärkein anti minulle oli tilannekatsauksen lisäksi muistutus siitä, että laadukkaat yöunet rakennetaan pitkälti jo päivän aikana. Jos koko valveillaoloaika on täyttä tykitystä, yö ei palauta vaikka unihygienia olisi kuinka täydellistä. Löysin aiheesta hyvän kirjoituksen Firstbeatin blogista, kuvaavasti otsikoituna: Yö on taulu, joka päivällä piirretään.

Haastankin sekä sinut että itseni keräilemään vihreitä pisteitä päivän mittaan! Ja seuraamaan, miten se vaikuttaa nukahtamiseen, nukkumiseen ja aamuvirkeyteen.

lauantai 31. lokakuuta 2015

Lauantaiko viikon raskain päivä?

Viimesunnuntaisen Hesarin juttu työstä palautumisesta pysäytti. Suomalaisen työntekijän viikon stressaavin päivä on täyteen ohjelmoitu lauantai, sanoo työterveyspsykologi.

Lisäksi käy ilmi, että moni tekee töitä läppärillä sängyssä ennen nukkumaanmenoa, ja sunnuntai-illat sujuvat samalla sapluunalla "tulevaan työviikkoon orientoituen".

Kuva: Jay Peg

Ei tämä ollut mikään varsinainen uutinen, mutta pisti minut jälleen kerran miettimään, miten ihmiset pystyvät tuohon. Itse olen joutunut hylkäämään kuvatunlaiset rutiinit jo vuosia sitten. Palautumisaika on force majeur -poikkeuksia lukuun ottamatta palautumisaikaa. Kun hoidan töitä tai velvollisuuksia, teen sen täysillä ja koko sydämestäni. Itse joudun vetämään velvollisuuksien täyttämisen ja palautumisen väliin rajan, muuten en vaan jaksa. Tai toisin päin tarkasteltuna: kun palautumista on riittävästi, koen eläväni antoisaa, rikasta ja onnellista elämää samalla kun saan paljon aikaan. Olisipa joku saanut taottua tämän nuoremman minun päähän!

Hesarin jutun havainnot perustuvat Firstbeat-mittaukseen, jollainen minullekin tehtiin hiljattain. Tulokset olivat huikean mielenkiintoiset - ja yllättävät! Raporttia luvassa Nukahtamoon pian.